Käyttäjän Metsuri motokuski kirjoittamat vastaukset
-
Mahtava uudistus olisi tuo tietojen selausmahdollisuus. Voisin tarjota paljonkin maanomistajille taimikonhoitotöitä jos tiedot vain saisi jostain ulos vaikka metsään.fi kautta. Nythän niitä ei saa kuin maksullisesti maamittauslaitokselta ja eikä metsäkeskuksen virkamiehetkään niitä jouda antamaan.
Tietohan on julkista tietoa mutta nyt sitä tietoa saavat vain viranomaiset, puuyhtiöt ja mhy:t selata. Meiltä metsäpalveluyrityksiltä kyseinen oikeus puuttuu. Tämä rajattu oikeus kaventaa kilpailua metsäalalla ja sitä kautta lisää kustannuksia lähinnä metsänomistajille.
Korostan vielä että kyseessä ei ole kateus toisen omaisuuteen vaan tarkoitus on tarjota metsänhoitopalveluita ja kilpailuttaa niitä avoimesti metsänomistajille. Nythän homma menee niin että yhtiöt ja mhy:t tekevät hoitosopimukset ja linkittää ne aliurakoitsjoille ja ottavat siitä sievoisen summan välistä tekemättä mitään.
Lisätään tuohon listaan vielä Peltorit. Radio niissä on niin surkea että kesää ei yhdet kestä. Varsinaiset kuulosuojaimet kyllä kestää ja ne ovat hyvät mutta elektroniikka niiden sisällä on surkea. Samoin kiertonäppäimet eivät toimi kun risuissa ja oksissa asemat muuttuvat koko ajan.
Niin ymmärtääkseni annoin jo ratkaisuehdotuksen tuossa omassa kirjoituksessa jonka perään puuntakunen kyselee. Tarkoitan sitä että jos viljatila tai karjtila tuottaa jonkin x-määrän euroja niin kalusto ja rakennusinvestoinnit suhteutetaan tähÄn tulotasoon. Tällä tarkoitan nimenomaan kokeneempiä yrittäjiä joilla lainataakka alkaa olla jo kohtuullinen. Monesti näyttää siltä että maanviljelijöillä ja koneyrittäjillä on laskento 4 ja uskonto 10. Puuttuu realistinen taso mihinkä tulorahoituksella pystytään investoimaan. Ostetaan leveimpiä työkoneita ja vaihdetaan traktoreita vaikka hankinta ei olisi aivan välttämätön tilanpidon kannalta.
Puuttuva rahoitus otetaan sitten metsästä jos sieltä on mitä ottaa. Tuo leasing rahoitus on vain osoitus siitä että tilojen talous ei ole alkunkaan kunnossa. Voi olla että omarahoitus ei riitä kaluston ostoon ja lainaakaan ei saa. Joten ainoa vaihtoehto on leasing rahoitus joka ei välttämättä ole se edullisin ratkaisu vaikka verotuksellisesti se onkin aika hyvä vaihtoehto. Tällaisissa tilanteissa pitäisi hälytyskellot soida ja kovaa sekä pohtia mistä voidaan tinkiä niin kuin me muutkin yrittäjät joudumme. Me emme voi alkaa itkeä tukieurojen perään kun niitä ei ole tulossa penniäkään, vaikka samankokoisesta työllistäjistä kummassakin on kyse.
Kyllä varmaan on kiistaton tosiasia että venäjäpakotteiden suurimmaksi maksajaksi ovat joutuneet maanviljelijät mutta on asialla toinen kääntöpuoli.
Niin maanviljely kuin kotimaisen energian energiabisneksin perustuu pitkälti valtion tukieuroihin. Tukieurojen varaan investoinnit ovat sellainen ”lotto” että joskus se on voinut onnistua hyvinkin mutta ei enää tänäpäivänä. Tukieurojen varaan on ohjautunut hankintoja liiaksi. Kaluston on uusittu ja investointeja on tehty. Toinen ongelma maanviljelijöiden osalta on että osaan hankinnoista on haettu rahoitusta metsänmyynnistä. Tämä ohjaa helposti investoinnit sellaiseksi että todellisuus siitä mitä ydinbisnes tuotaa ja antaa varaa investointiin niin on vääristynyt.
Mielestäni maanviljely ja metsänmyynti ei ole yksi sama asia vaan ne ovat kaksi eri tuotantosuuntaa. Jos maanviljelyn kalustoon pitää investoida niin silloin rahoitus pitää löytyä sieltä maanviljelyksen puolelta. Juttelin pari vuotta sitten erään maataloussihteerin kanssa joka päivitteli maanviljeliöiden tilaa. Kun maanviljelystä saatavilla tuloilla ei voida täysimääräisiä poistoja tehdä kalustosta ja kiinteistöistä. Syynä oli että maanviljelyksen tulot olivat pienemmät kuin kaluston poistot. Tilanne oli että tiloilla oli arvotonta kalustoa täysarvolla, joka nosti tilojen arvot pilviin. Eli on yli-investoitu liikaa metsänmyynnistä saaduilla varoilla.
Jesse hei ! Olen itse hakannut tuhansia motteja energiaa ja siinä on ennakkoraivausehto ihan niin kuin muissakin harvennuksissa. Siinä vain jätetään vain pienempää tavaraa pystyyn joka sitten korjataan koneella energiaksi.
Tämä kemeran kuppaaminen ei ole kiinni ennakkoraivuusta. Se on puhdasta tulonsiirtoa yhtiölle. Jos tuolla kemeran palauttamisella isännälle saisi se myyjä pohtia kuka sen hakkuun tekee ja puut ajaa. Käyttäisi tuonkin tulon tuohon LV:n korruption torjuntaan.
Kolmosen seiskan uutisissa oli oikein komea taulukko kuinka ansiotasot ovat viljelijöillä pudonneet lähelle nollaa. Ihmettelen vain kuinka meidänkin kylän puuvarustuksilla olevat traktorit eivät ole metsään lähtenyt. Siellä ne kartanoiden pihoille lumessa seisovat edelleen.
Olishan niillä voinut niitä hankintapuita vaikka ajella kun aikaa on näköjään muuhunkin. Tuonnehan ne lähti Helsinkiin oikein porukalla körryyttelemään.
Ihmettelen tuota LV:n kirjoitusta. Nyt on ”havukka-ahon ajattelija” kääntämässä kelkaa. Eli korruptio torjutaankin sillä että myyntihinta ja korjuu eritellään kaupassa ja isäntä saa päättää kuka ne puut ajaa lanssiin tai hakkaa. Hyvää päivää……taisi olla paljon melua tyhjästä.
Tuo on kyllä aika uskomatonta että ostaja ottavat kemerat itselleen. Tiedän kyllä että suurimmat yhtiöt näin tekee sekä useat ”biofirmat”. Tässä taannoin eräs kylän mies sai tarjouksen näiltä biopuufirmoilta jossa e-puu oli 3,5 euroo motti ja kemerat ostajalle. Ei siinä puulle mitään hintaan sitten jäänytkään.
Kyllä ne tyhmiä vain jaksaa vedättää.
Puutakunen: En ole tehnyt lopullista hintapäätöstä palvelun kautta. Olen aina käynyt katsomassa kohteet läpi ja kävelen vielä taimikon ainakin kertaalleen läpi. Olen sen verran huonoja tarjouksia tehnyt että en enää luota isännän enkä kenekään muunkaan kertomukseen taimikon tilasta. Elämä on opettanut.
Olen hintahaarukan antanut yleensä puhelimella tai sähköpostilla kun ne ovat sitä kysyneet. Lopullinen hintatarjous tulee vasta kun olen nähnyt kohteen livenä.
Elä nyt jätkä tuomitse. Itse olen tehnyt jo monta työtarjousta yritykselleni ja saanutkin niistä useita metsään.fi – palvelun kautta. Tuo ohjelman avulla on me metsäpalveluyritykset jo paljon lähempänä metsänomistajia kuin aiemmin. Eikös se ole hyvä että yritykset ja työntarjojat kohtaavat samalla sovelluksella ? Minusta se on jo hyvä nyt ja joka päivä paranee. Samalla ohjelmalla saamme tehtyä metsänomistajien kemera-anomukset ja muut joten mitä tuolta vielä voi enempää vaatia kuin ajantaiset tiedot. Nekin päivittyy ajallaan kunhan muutoksia vain teemme.
Mistä ihmeestä niitä traktoreita nyt sitten riittää. Ainakin meidän kylällä karjatilalliset käyttävät traktoriaan päivittäin tilanhoidossa ja viljatiloja ei ole kuin muutama joista ne traktorit paremminkin joutaisi.
Toisekseen ei sillä ”peltotraktorilla” nyt ihan metsään noin vain mennä. Se pitää ainakin rengastaa uudestaan ja hankkia siihen metsäajoon kuuluva suojavarustus. Taitaa investointi olla 10 tonnin luokkaa. Sitten pitää hankkia ne kuormaimet ja kärryt.
Meidän kylän vapailla traktoreilla ei kovinkaan suurta leimikkoa ajeta talvessa. Jäisi suurinosa metsäkaupoista toteuttamatta LV:n ohjeilla.