Käyttäjän Metsuri motokuski kirjoittamat vastaukset
-
Meinaatko että suslaumalla on jokin kiintiö kuinka monta hirveä ne voivat syödä tietyltä alueelta vuodessa ? Kun kiintiö tulee täyteen vaikka tammikuun puolivälissä niin sitten siirrytään muuhun ruokaan ja kun koira katsotaan uhaksi vaikka pihassa niin se pitää syödä. Kuinkas laitumella olevat hiehot ja lampaat ? Ei kai niille ole mitään kiintiötä ?
En usko tuohon. Susi syö niin kauan kun alueella ruokaa riittää sen lauman ruokkimiseen olkoon se ruoka mitä hyvänsä. Susi syö hirviä niin kauan kun se saa niitä kiinni ja niitä on. Jos kanta ehtyy liiaksi pyynnin aiheuttamaan vaivaan nähden siirytään muualle.
Sehän on tiedossa että vapiti kanta on romahtanut Yellewstonen puistossa susikanna vuoksi ja sudet alkavat siirtymään muualle. Paikoin vapiti kantaa saattaa kadota koko kansallispuistosta susien vuoksi. Onneksi kansallispuistossa ei asu ihmisiä joten kotieläimet ovat siten suojattu. Mutta jossain vaiheessa puistonkin rajat tulevat vastaan.
Niin jos sovelletaan tuota mhy:n korjuupalvelun loigiikkaa muihin yhtiöihin niin muutostahan on aika vähän. Kyllähän mhy:n korjuupalvelua koskee samat määräykset puun toimituksesta kuin yhtiöitäkin. Mhy toimittaa puuta joko tehtaalle, sahalle tai junaan tietyn aikataulun perusteella.
Ainoa muutos on se että korjuun hinta erotellaan kauppahinnasta ja korjuu tulee periaatteessa ”isännän hankkimaksi” korjuuksi vaikka mhy:n korjuuorganisaatio sen tekeekin oman aikatulun mukaan. En ole varma mutta luulen että autokuljetusta ei näissä kauppahinnoissa kuitenkaan eritellä.
Tässä se hyvä puoli että myyjä voi vähentää korjuuhinnan omassa verotuksessaan, joka on merkitävä etu. En näe etteikö yhtiöt voisivat jatkossa tehdä samoin että kauppahinnassa olisi selvästi merkitty korjuun ja ajon osuus. Jos siitä ei saa jatkossa verohyötyä niin olisihan se vaikka informaationa myyjälle.
Tämä ei tarkoita sitä että myynnissä mentäisiin Vaarran tarkoittamaan traktorikorjuuseen sillä se on niin epävarma ja kutannustehoton tapa, että kukaan metsäyhtiö ja toimija ei kyseistä tapaa voi ottaa käyttöön.
Meillä vain on ollut Toyota joka on pelannut moitteettomasti näillä pakkasilla. Fordi söi akkunsa tyhjäksi ja italian halppisori ei inahdakkaan edes vepastosta.
Onhan Toytota sellainen kompromissi rakkine mutta pirun toimiva kuitenkin. Eikä minua kovinkaan paljon piristä vaikka kuka toisi sijaisauton tuonne tienpäälle. Odottaa sitä saa kuitenkin ja lisää vaivaa siitä syntyy.
Näinhän tässä petopolitiikassa tulee käymään. Kun syötävä metsässä loppuu haetaan ruoka joko pihoista tai laitumilta. Mutta onneksi tämänkin palstan ainoat ”todelliset puuntuottajat” on asiasta hyvillään kun hirvikanta on alhaalla. Odottaisin että ”todelliset puuntuottajat” tekevät petoja koskevan puolustuskirjoituksen paikalliseen sanomalehteen. Eikä olisi pahitteeksi vaikka kävisivät paikalla pitämässä asiaan liittyvän seminaarin.
Jovain: Laitappa esimerkki kuinka haluat että nuo mainitsemasi kohdat toteutuvat. Et varmaankaan tarkoita että korjuupalvelun malli olisi se tavoitetaso. Sehän kun on periaatteessa ihan sama kuin muillakin yhtiöillä. Ainostaan korjuun osuus laskutetaan erikseen metsänomistajalta, mutta korjuupalvelunyritykset tekevät kuitenkin hakkuusopimuksen yhtistysten kanssa.
Niin. Nyt täytyy erotella kotitarvesaha ja metsätalouteen liittyvä saha. Sillä eihän verohuojennuksella hankitulla sahalla saa kotiin polttopuita sahata eikä päin vastoin. Nyt se on puuntakusenkin hankittava kaksi sahaa kotiin halppissaha ja metsätöihin laatusaha.
Minäkin onneton olen kaksi kertaa kesässä asentanut työraivaussahaan siimapään ja leikannut pihan pientareiden heinikot. Nyt se on sitten siihenkin ostettava uusi peli. Täytyy olla tarkkana. 🙂
Voitte käydä tarkistamassa oman alueenne suurpetotilanteen riistahavainnot.fi – sivulla. Onhan tuota jotain nähty porinkin suunalla. Siitä se kanta alkaa kasvamaan.
Kyllä meilläkin noita lumituhoja esiintyy yli 200 m korkeudessa. Mutta siellä ne ovat pääosin niissä puissa jotka ovat pienikokoisia ja selvästi valtapuita pienempiä eivätkä esiinny siten systemaattisesti. Kyllähän nuo tuollaiset harvennuksessa poistetaan.
No ei se nyt ole noinkaan. Sehän riippuu ihan minkä kokoista puuta on päätehakkuussa. Jos on paljon riukuuntunutta ja kooltaan pienikokoista niin voi olla että pikkutukki on ihan järkevä valinta. Mutta jos on perinteinen järeäpuustoinen aukko niin ilman muuta jos pikkutukki otetaan saattaa tukkiosuutta siirtyä pikkutukkiin.
Tuo pikkutukin ottamattomuus tai otettavuus on paljon kiinni puustosta.
Itse olen ostanut noita halppissahoja niin rakennus kuin kotisahoiksi ja autoon varasahoiksi. Aina ne olen verotukseen laittanut eikä koskaan ole tullut kyselyä miksi saha on noin halpa.