Käyttäjän Metsuri motokuski kirjoittamat vastaukset
-
Elä nyt jätkä vertaa koulun oppilaita ammattikuljettajiin. Me kaikki ollaan oltu oppilaita metsäkonepuolella ja ihan varmasti tiedetään ero oppilaan ja ammattikuskin välillä. Tässä sen huomaa että kun tarpeeksi tekee opettajan hommia niin todellisuus työelämästä karkaa ja ei näe ”metsää puilta”.
En ole kyllä sellaisessa metsässä ollut että joku vikaisuus esiintyisi systemaattisesti jossain pituudessa, kuten ”kuusessa ollaan” väitti. Ilmeisesti reilun 10 vuoden motonkopissa istuminen ei ole riittävä aika toteamaan ja huomaamaan tuollaista.
Joo. Niin on varmaan kuten suorittava kirjoitti. Tuossa näyttäisi olevan pienikokoisesta tukkimäärästä kyse kun juoksumetrejä on noin paljon ja kuutioitä vähänlaisesti.
Jotenkin alkaa tuntumaan että kyseessä on kuitenkin puustoltaan kohtuu pienkokoinen leimikko jossa on mukana paljon kuituluokan puuta.
Minä olen sitä mieltä että runkohinnoíttelu ei sovi kuin huonolaatuisiin leimikoihin. Jos on varma että leimikko on kunnon tavaraa niin ehdotomasti pätkähinnoittelu.
Tuo pihakatapin esimerkki on jokaisen motokuskin hallinnassa nykypäivänä jos sen vain havaitsee ja jos vain yhtiön apteeraustaulukota antaa myöten pelata. Tosekseen mistähän motokuskin reppana tietää että siellä 8 m päässä on mutka kun kouran etupuolelle ei näe mitään ison havukasan läpi ja ainoa mitä näkee on kouran jälkeinen osuus.
Näkee että pihkatappi ei ole motolla hakannut päivääkään.
On tosiaankin vanha juttu. Ei ole enää tätä päivää. Nykyään motojen prosessorit ovat kehittyneet huomattavasti tuosta ajasta ja väitän että tarkempaa prosessointia moto tekee kuin metsuri.
Itse tein pari päivää tuulenkaatoja manuhakkuuna ja en kyllä saanut jaotusta oikein järkeväksi millään puulla.
Eihän tuo nyt ihan surkea ole. Onhan kuitumäärä isohko päätehakkuuseen, mutta syynä voi olla hyvinkin tukin huono laatu. Jos vielä voi kertoa tukin katkontapituudet niin katsotaan lisää jso syitä löytyisi.
Tuo oheinen lista osoittaa vähän tukin huonoa laatua. Mutta muitakin vaihtoehtoja on. Koivua on aika paljon päätehakkuuksi.
Ei nyt kuitenkaan syytetä ketään vaan otetaan enemmänkin opiksi.
Seuratkaapa sitten niitä Ilomantsin uutisia mitä mieltä siitä ollaan kun petokanta kasvaa. En usko että siellä nyt niitä puuntuottajien kannatuspuheenvuoroja kovin ilolla kuunnellaan. Menehän AC vaikka sinne Taistelijan talolle pitämään puolustuspuhe puuntuottajien puolesta susikanna lisääntymisestä, niin voi olla että että myötätunto on aika vähäistä.
Kerro sitten havainnoista kun olet seminaarin pitänyt.
Jotain erikoista niissä puissa on ollut. Uskon että puu on ollut niin huonolaatuista että tukkia niistä ei ole voinut tehdä. Usein kun tukin menekki on huono niin meille motokuskeille tulee ohjeet pidentää tukin pituuksia. Eli lopetetaan lyhyimpien mittojen teko tai sitten lyhyitä mittojen kiintiötä pienennetään. Minulle ei ole koskaan tullut sellaista ohjetta että tukin teko muutetaan kuidun teoksi yksitysimetsissä. Yhtiö omissa metsissä kyllä näin on tehty. Mutta tuollaista heittoa ei sekään toimi aiheuta. Joten uskon että metsä on nyt ollut niin huonolaatuinen että tukiksi se ei ole kelvannut.
Ohjeena voisin antaa että aina kun metsä on joko huonolaatuinen tai sitten epäilee lahovikaisuutta kannataa pyrkiä runkohintakauppaan, vaikka vähän hinnankin kustannuksella.
Tuo on harmittava tilanne kokonasuudessaan kun puut ovat viety pois. Itseasiassa sinä et voi enää vaikuttaa mitenkään kaupantoteutukseen joten oikeustoimet ovat vähintäänkin arveluttavat kun faktat väärästä katkonnasta puuttuvat. Uskon että tulet häviämään kanteen.
Odotetaan kun ne nyt sitten syövät sen hirvikannan ”kuralle” niin mihinkähän ne pedot sen jälkeen tulevat. Uskoisin että ihmisten pihoihin syömään kotieläimiä. Nythän Ilmonatsissa ja muuallakin itärajalla alkaa olla jo karjatalous sellaisessa tilassa että kesällä laitumelle niitä ei uskalla päästää. En usko että paikalliset karjatalouden harrastajat kovinkaan ilahtuvat petokantojen kasvusta.
Mutta eihän tämä nyt ”puuntuottajia” häiritse kunhan hirvet ovat vain poistuneet.
Missä on heitto ? Hakatuissa moteissa vai yksikkö hinnoissa ? Motit voi vaihdella paljonkin mutta lajikohtainen yksikköhinta (kidun ja tukin kiintokuutiohinta) pitää olla se josta sovitte. Jos hakattava puumäärä on arvioitu väärin tai sitten leimikko on ollut sellainen puustoltaan ettei suunniteltuja yksikkökohtaisia (kuitu / tukki) puumääriä saada niin loppusumman heiton voi ymmärtää. Pelkkä loppusumma ei valitettavasti kerro kaikkia.
En kuitenkaan usko että LV:n opeilla tähän puunmyyntiin saadaan yhtään sen enempää kilpailua tai muutakaan etua. Miksei se etu voi jotenkin olla metsänomistajakohtainekin silloin kun omistaja pääsee kilpailuttaman jokaisen puunmyyntierän ja korjuun.
Mutta onko sitten metsäkoneyrittäjiä enää siinä vaiheessa sitä määrää kuin nykyään. Se on aika helppoa verrata hakkuiden kilpailutusta nykyiseen konekantaan. Jos koneyrittäjillä ei ole varmaa tietoa vuotuisista hakkuumääristä niin kukaan ei uskalla investoida korjuukalustoon. Ainoa keino on se, että hakkuukiintiöt ovat tiedossa jo vähintään vuodeksi – kahdeksi. Se on peruste mille pohjalle investoinnin voi edes haaveilla rakentaa. Uskon että myös teollisuus turvautuu vielä enemmän tuontipuuhun kun varmuutta tehdastoimituksista määräajoista ei ole.
Minusta metsätoimintoja ei pitäisi ohjata tai neuvoa pelkästään oman metsän hakkuiden ja hoidon perusteella. Olisi hyvä että tutustuttaisiin erilaisiin työkohteisiin sekä eri metsäsektorin yrittäjien toimintoihin ihan ruohonjuuritasolla. Pelkät mhy:en metsäpäivät tai konevalmistajien kalustoesittelyt eivät ole tällaisia kohteita.