Käyttäjän Metsuri motokuski kirjoittamat vastaukset

Minusta mhy kenttä teki viisaasti kun sulautui MTK:n organisaatioon. Uskon että MG ja muutkin yhtiöt ovat edelleeen läheisessä yhteistoiminnassa MTK:n kanssa. Tämä varmaan osaltaan hidastaa tai jopa estää mhy:n alasajon kilpailijana pois.

Mhy:n ongelma on ollut aina ja jatkossa että he joutuvat myymään tai välittämään puunsa pois kun jatkojalostusta itsellä ei ole. Uskon että jonkinlainen yhteistoiminta säilyy pienten sahojen ja toimijoiden välillä joilla itsellään on pienet hankintaorganisaatiot, kuten jätkä esimerkinomaisesti valotti.

Toisaalta mhy kentän laajentaminen suuremmaksi puun myyjäksi ja vaikuttajaksi kentällä on varmaan vaikea toteuttaa, koska silloin puumenekki kasvaa jo niin suureksi että yhteistoimintaa suurten yhtiöiden välillä joudutaan kasvattamaan. Silloin voi olla että yhtiöt puutuvat ostorajoituksilla välitystoimintaan.

Tuo liittyminen MTK:hon varmisti varmaan tietyn tason jolla mhy:t jatkossa pystyvät toimimaan. Mutta uskon että monilla yhdistyksillä alkaa tiukat ajat ja en ihmettele vaikka henkilöstövähennyksiä olisi tulossa. Toinen ratkaisu lienee yhdistyminen muihin yhdistyksiin josta saadaan varmaan synergiaetuja.

Metsänomistajan kannalta olis ilman muuta hyvä että kentällä olisi paljon toimijoita ja kilpailu puusta olisi todellista. Pahinta lienee se että kyseisellä alueella ei olisi kuin yksi tai kaksi ostajaa, jotka aika hyvin pystyisi saamaan puunsa sillä hinnalla kuin haluavat. Siihen en kuitenkaan usko että mhy tarjouksillaan ja toimillaan voisi kovinkaan paljoa vaikuttaa puunhintaan. Enemmänkin kyseessä on eri ostaja vaihtoehtojen tuominen puun myyjälle ja sitä kautta jonkinlainen lisäys metsänomistajalle puunmyyntipottiin.

Eiköhän niistä nykyään ala aina enennevässä määrin tulla puun toimittajia. Minusta mhy:n korjuupalvelun työ jo sinällään on puun toimittajina toimimista. Näinhän se on ollut periaatteessa aina mutta paperilla asia vaan on ilmoitettu toisin.

Minusta jatkossa mhy:t toimivat samoilla sektoreilla ja samoin periaattein kuin yksityiset metsäpalveluyritykset. Eihän nuo mhy:n jäsenmaksut merkitse suurtakaan osaa yhdistysten toiminnasta vaan rahoitus tulee hankkia joko välitystoiminnasta, metsänhoitopalveluista tai sitten puun toimittajana.

Saapa nähdä mitä metsätelollisuuden suuret toimijat jatkossa tekee. Syövätkö he mhy:t kentältä kilpailijoina. Houkutus varmaan on olemassa kun nyt se olisi helposti joukkopäätöksellä toteutettavissa.

Tolopainen: Mhy:t ovat nykyään kaupallisia toimijoita, Metsänhoitomaksun poistuminen teki niistä vielä enemmän kaupallisen toimijan. Joten uskon että mhy;llä on aivan hyvin tilaa nykyisellä metsäsektorilla.

Vaikka itse sahailenkin työkseni tilhillä niin on tuosta sahasta toisenlaistakin kokemusta. Naapurissa timpuriporukka teki taloa ja toisella timpurilla oli uusi yhden käden tilhi ja toisella Tokmannin hallppissaha. Halppissaha viimeistään toisella käyntiin ja tilhi tarvi vähintää kuusi nykäystä.

Välillä tilhi kävi pajalla mutta eihän se siitä miksikään muuttunut, Joten pääosin porukka käytti halppissahaa ja tilhi lojui pakettiauton peräkontissa. Ei sillä hinnalla aina saa laatua, mutta usein kyllä.

Tuo on totta mitä Taneli kirjoitteli. Itse olen huomannut myös että puntarilla saadaan energiapuuleimikosta enemmän motteja kuin motomitalla.

Uskon että motomitta on kuitenkin tarkempi ja lähempänä todellista puumäärää. Olen myös sitä mieltä että puntarimittauksen muuntoluvut kuutioihin muutettuna eivät ole oikeat tai sitten ne eivät sovi kaikkiin leimikoihin. Puun kosteuspitoisuus voi vaihdella paljonkin samana ajankohtana eri kasvupaikoilla.

Nyt taitaa hakkeenostajilla olla halua siirtyä kilowattikaupaan, jossa puuauton kuormasta otetaan näyte jolla kilowatit määritetään lämpölaitoksen portilla. Tiedän että näitä muuntolukuja jo kovalla tohinalla lasketaan. Tämä varmaan aiheuttaa metsänomistajilta paineita pistää energiapuukasoihin vauhtia teittensä varsilta. Nythän ne saavat lahota jo valmiiksi muutaman vuoden lämpölaitoksen piikkiin.