Käyttäjän Metsuri motokuski kirjoittamat vastaukset
-
Isännän metsästä luvan kanssa ja usein isomman kuusen latva. Joskus kieltämättä on tarvinut turvautua myös yhteisöjen tai yhtiön metsiin. Yksityisen metsät olen jättänyt rauhaan.
Naapurin tontin omistaja ilmoitti että hänen tieoikeutensa on minun pihan läpi autotallin vierestä. Ilmoitin että meidän tontilla ei ole sellaista rasitetta. Katsoin myös maamittarin toimistolla kyseisen tontin rasitteet eikä sielläkään sitä löytynyt.
Kyseisen tontin omistaja ilmoitti että siitä tie tehdään kun siitä kohtaa hänen tontiltaan on lyhin matka päätielle. No ei tullut siitä kohtaa tietä eikä mistään muualtakaan ole tontinomistaja tietä rakentanut. Kaikkia sitä yritetään.
Ei varmaankaan mene. Se on niin paljon sijainnista kiinni kuinka alueella on metsäkonealan yrittäjiä. Joku Vieremä voi olla sellainen että yhdellä urakoitsijalla on paljon koneita ja urakointia monelle eri yritykselle eikä alan kilpailua ei ole. Ilmeisesti meillä päin on alkanut yritysten ”syönti”. Yksi urakoitsija kilpailee ja syö naapuri yrityksiä ja hamuaa lisää hakkuuoikeuksia useammalta toimijalta.
Osa yhtiöistä on hoksannut että nyt riittää ja mahdollisuus määräävään markkina-asemaan on olemassa.
Muistan hyvin -90 luvun. Silloin ei ollut lintukannat sen parempia kuin nytkään ainakaan meilläpäin. Lapissa varmaan tilanne oli toinen. – 90 luvulla oli pitkiä ajanjaksoja jolloin oli teeri ja metso rauhoitettu kokonaan.
Uskon kyllä että aukoista kerätyillä risuilla on oma merkitys myyräkannan kehitykseen.
Tanelilla, suorittavalla ja pikkutukilla aivan oikeita toteamuksia. Nyt metsäsektorilla on alkanut sellainen uusjako jossa ei inhmillisyydellä ole mitään väliä. Urakkasopimuksilla on vain hinta ainoa ratkaiseva tekijä ja kilpailu on ihan järjetöntä. Suuret firmat syö pienet ja urkoitsijoita työntekijöineen jää kortistoon tai konkurssiin. Urakoitsijat kilpailevat keskenään ja osa halvan hinnan tekijänä on tinkiminen työsuojelusta ja työehdoista. Työntekijöistä tehdään myös yksi maksaja urakkakilpailussa. Suuretkin syövät pienet vain hinnalla ja lyhyillä sopimuksilla ja kun sitten päästään ”määräävään markkina-asemaan” niin hintapaine korotuksiin on suuri. Monesti näkee että urakan saanut yrittäjä ei voi niillä hinnoilla tehdä tervettä tulosta. On vähän kuin aikoinaan mainos että ”kuuden euron pitsaa ei ole olemassa”.
Työntekijät lähtevät muille aloille uuden työn perässä. Jotenkinhan ne lainanlyhennykset on maksettava. Ihan sairasta kilpailua.
Siinä kyllä Rajamäki teki isänmaallisen työn. Kuinka sitäkin esitystä haukuttiin muiden kansanedustajien toimesta mutta kun oli kiire lomille ja yksi lähtevä edustaja oli ajantasalla ja hoiti homman.
Näin siis mennään. Ihmisen ravinnoksi tarkoitettu eläin voidaan tapaa ja kasvattaa maksimi tuotosta silmällä pitäen. Eettisyydestä ei niinkään nuukaa onhan kyseessä ihmisravinnoksi kasvatettava eläin.
Vapaasti luonnossa kasvanut lintu ei voida tappaa, koska kyseessä on riistaeläin vaikka sekin käytetään ihmisravinnoksi. Mutta taas hirvi pitää tapaa joidenkin mielestä sukupuuttoon kun se syö männyntaimia joita taas ei käytetä ihmisravinnoksi.
En ymmärrä sitä mikä tekee hanhesta, ankasta, kanasta ja yms sellaisen eläimen että se voidaan tappaa mutta teeri ei vaikka sekin tulee ihmisravinnoksi.
Jos linjassa halutaan pysyä niin kielletään sitten kaikkien eläinten tappaminen tai sallitaan sitten kaikki kunhan lajin elinvoimaisuus taataan. Onko tämä nyt niin ihmeellistä ?
Minusta kanssa nuo metsäsuunnitelman kasvuprosentit ovat teoreettiset. Uskon että suunnitelman tekijä lyö tiedot koneelle ja kone antaa jonkin keskiarvon lähtöparametrien mukaan. Kyllä se maalaisjärki kannattaa käyttää ja kyllähän puustosta näkee jo päälle onko se minkätasoisessa kasvutilassa.
Tuossa kävin juuri yhden isännän tuulenkaatotyömaalla jossa jäävän puuston litrakoko ei ylittänyt 400-500 litraa. Vuosikasvu oli varmaan 5 cm luokkaa kohtuu kivisellä mutta kuitenkin kuusikolle sopivalla maapohjalla. Varmaan noillakin tiedoila olisi siihen saanut kohtuu hyvän kasvuprosentin mutta aukoksihan ne olisivat lyötävä.
Tuokin on varmaan totta että jokin vähemmistö keinottelee tukien kanssa ja yrittää siten välttyä työnteolta. Olen jonkin verran ollut tekemisissä noiden pitkäaikaistyöttömien kanssa ja niissä on niin monenlaista ”seppää”. Joitakin en ottaisi töihin mitenkään ja toiset ovat ihan hyviä työihmisiä jotka eivät vain töitä ole saanut.
Sen uskon että tuet passivoivat jotkin ihmiset niin että aina huonommin vaihdetaan asuinpaikkaa työpaikan perässä. Jäädään niukemman elintason piiriin ja elellään tuilla. Mutta uskon että näitä on pääosin itä ja pohjoissuomessa vaikean työllisyyden alueilla.
Nuorisotyöttömyys ehkä passivoi eniten ja siitä se elinikäinen kierre helposti alkaa.
Kyllä kai tuo asumistuki nyt kuitenkin vähävaraisille myönnetään. Se että se menee vuokraajalle loppupelissä niin ei se poista sitä etteikö se olisi vähävaraisten tuki. Jos tuki poistetaan niin kyllähän monelta häätö tulee asunnosta.
Nuo yritystuet ovat ilman muuta hyviä. Niillähän saadaan yrityksiä perustettua ja veronmaksajia yritykseen töihin. Siitä voidaan olla montaa mieltä onko vuodesta toiseen tapahtuva yritystuki järkevää kuten Vikingline saa ja moni muukin iso yritys kuten telakat ja maatalous. Kyllä kai se jossain vaiheesa pitäisi tukien maksu päättyä ja yrityksen pitäisi tulla toimeen omalla hankkimalla rahoituksella.
Lääkekorvaus on ilman muuta ihan ok. Äitini on 85 vuotias ja hän saa sellaista lääkettä jonka osto ilman lääkekorvausta olisi mahdotonta. Uskon että tällä lääkkeellä hän on saanut monta elinvuotta. Sitäkin voidaan pohtia että onko kansantaloudellisesti kannattavaa veronmaksajien rahoilla elättää ikäihmisiä lääkkeiden avulla. Ilmeisesti se nyt kuitenkin kuuluu sivistyneen yhteiskunnan normeihin.