Käyttäjän Metsuri motokuski kirjoittamat vastaukset
-
Kiitos jesse. Tuo kantokäsittelyn määräykset laadittu niin että tietyn kokoisille puille ei kantokäsittelyä tarvita. Sen vuoksi fiksterin porukka on haluton sitä siihen rakentamaan. Keskustelin tästä heidän kanssa yhdessä näytöksessä jossa myös esitin tämän puuteen hakkuupään osalta.
Jos fiksteriin tehdään kunnon hakkuupää niin runkokoko tulee niin suureksi että kantokäsittely laitteisto tarvitaan. Minusta fiksterin idea on erinomainen mutta se vaatii uudenlaisen ajattelun ja koneen modifinoinnin jotta se soveltuu nykymetsien käsittelyyn. Enää ei riitä että kone soveltuu tiettyyn tarkoitukseen. Nykyään siltä vaaditaan mukautumista eri leimikkotyypeille. Sen jälkeen se kiinnostaa urakoitsijoita. Miettikää esim kaupunkien / kuntien lähiöiden puistometsät jossa risujen paalaus ja ainespuun teko on samassa koneessa. Varmaan työ sarkaa piisaa.
Niin epäiljöille sen verran että olen ollut joskus mhy:llä töissä mutta en enää. Sen vuoksi tiedän aika paljon sen firman touhuista ja tiedän myös yhtiöiden touhuista kun nyt olen niille tehnyt töitä. En menisi ketään syyttämään kuppaamisesta kun kyseessä on liiketoimintaa ihan niin kuin missä tahansa kaupassa.
Toimin nykyään rakennusteollisuuden palveluksessa tämän kesän ja ei sielläkään tämä kaupankäynti niin rehellistä ja avointa ole. Ollaan aika kiinnostuneista lvi-tarjouksista ja jne.
Kyllä tämä metsäkauppa on kuitenkin aika asiallista toimintaa. Ja niitä valituksia sinne EU:iin voi aloittaa laatimaan jos asia on niin pielessä että oikein varoittaa pitää.
Tässä menneenä talvena tuli harvennukseen fiksterillä perattu kuvio. Perkauksesta oli kulunut noin viisi vuotta ja nyt se tuli jo uudestaan harvennettavaksi. Maanomistaja oli tehnyt hommasta hyvän tilin kun oli saanut kemeratuet kuviolle (vanhat tuet). Metsänomistaja totesi että koskaan hän ei ole saanut risuista niin paljon rahaa kuin silloin. Ainoa ongelma oli että vähänkään suurempaan puuhun koneen hakkuupää ei ollut pystynyt. Nyt siis kuvio hakattiin uudestaan ja kerättiin väärät ja ”rössikkäpuut” pois. Metsästä tuli ihan hyvä kun se toiseen kertaan tehtiin.
Minusta fiksterin ongelma on tuo mittaavan hakkuupään puuttuminen. Siinähän on ainostaan kiljotiini jolla pienpuut katkotaan. Jos hakkuupää olisi ns normaali niin ainakin osasta puista voitaisiin tehdä kuitu ja jopa tukki ja loput paalattaisiin. Tulisi metsä kerralla kuntoon. Samalla koneen käyttöaste kasvaa kun koneella voistaisiin tehdä erilaisia leimikoita eikä kone olisi niin kranttu leimikkojen suhteen.
Se että onko risujen kerääminen kansantaloudelliset yleensäkkin kannattavaa niin epäilen. Kulut ovat niin suuret että tuskin tarvittavia kilowatteja puista lähtee. Toisaalta fiksterin käyttöaste on suoraan kiinni valtion e-puu tukeen ja nyt se alkaa olemaan jo niin heikko että kyseessä on aikamoinen riski-investointi. En usko koneelle kovinkaan ruusuista tulevaisuutta jos siihen ei muuteta kunnon kouraa eikä siihen saada kantokäsittelyominaisuutta.
Jesse. Kyseesä ei ole holhoojan käyttö. Minusta ammattilaisen apua voidaan käyttää jos siihen on tarvetta. Käytetänhän sitä nyt monessa muussakin asiassa. MaalaisSepon esimerkki on hyvä ja ihan toimiva ratkaisu. Väitän että maalaissepon mallilla saadaan paremmat tarjoukset eri puutavaralajeista ja varsinkin jos erät ovat pienia kuin että myydän jonkin sopimuksen perusteella aina puuta samalle yhtiölle.
Jokainen sen tietää että kanta-asiakasta kusetetaan aina eniten ihan joka sektorilla. Lippalakille, kanlenterille, murskekuormalle ja kahvipaketille voi tulla uskomaton hinta. Mutta jos on tyytyväinen niin sehän riittää.
Ei tule. Uusi kemeralaki on se risupaketti. Siinä on päätetty hinnat niin e-puulle kuin tamikonhoidoile sekä tienteoille ja ym;lle
Nyt se nähdään jatkossa jessen risuplantaasien tuotot. Jatkossa e-puu tuki on 230 euroo / ha (ennen noin 10 €/ kiinto). Siihen kun lasketaan kantohinta risulle, joka voi olla vaikka 5 – 7 euroo kiinto karsittuna rankana niin ei hyvältä näytä.
Ei taida olla kuin parisen vuotta kun jesse perusteli e-puuta erinomaiseksi tuotteeksi jolla tehdään jatkossa tili, niin nyt se uuden kemeralain mukana ollaan jo romuttamassa. Ei pitkään kestänyt sekään buumi.
Noita kirjoituksia kun lukee niin ei taida olla kuin jesse joka kritisoi mhy:n puunhankintaa. Itse olen nähnyt tuota hommaa todella läheltä ja en löydä mitään huomautettavavaa yhdistyksen korjuutoiminnasta, varsinkaan nyky lainsäädännöllä.
Minusta homma toimii reilusti ja puukaupassa yhdistys toimii asiamiehennä. Lopullinen myyntipäätös on aina kuitenkin myyjällä. Minusta ei ole suuri vahinko että mhy:n toimihenkilö näkee muiden yhtiöiden tarjoukset, koska ne yhdessä luetaan kuitenkin kun valtuutus on annettu. Jos yhdistyksen korjuupalvelu tekee paremman tai joidenkin leimikoiden osalta ainoan (kun muilta ei tarjouksia ole tullut) tarjouksen niin metsänomistajan parhaaksihan se on.
Tänä päivänä mikään mhy ei elä pelkällä neuvonnalla ja muila hilipatipippaa toiminnalla. Mhy rahavirrat tulevat nimenomaan välitystoiminnasta tai työpalveluksien myynnillä.
En ole kertaakaan havainnut että korjuupalvelu muuttaa aptia kesken hakkuun. Yhtiöt ovat tehneet sitä aina ja tekevät jatkossakin. Joskus jopa tulee suosituksia vältää tukkien tekoa ja mitäpä sitten hakataan sen voitte arvailla.
Tuo mhy:n kilpailutus menee niin että mhy valtakirjan saatuaan laittaa kyseisen metsän myyntiin yhteiseen rekisteriin joista puunostajat voivat käydä noukkimassa itselleen sopivat leimikot. Usein he myös käyvät katsomassa leimikot läpi ja jos leimikon rakenne vastaa sitä mikä ostajille sopii niin he tekevät leimikosta tarjouksen.
Leimikot ovat usein myynnissä parikin vuotta tai vähemmän kuinka sovitaan. Leimikosta voi tehdä tarjouksen myös korjuupalvelu jos leimikko sopii mhy:n toimitussopimuksiin. Vaikka valtakirja on annettu mhy:lle niin loppullisen päätöksen leimikon myynnistä tekee aina metsänomistaja. On myös selallaisia leimikoita joista korjuupalvelu tekee suoraan tarjouksen. Usein nämä ovat niitä hoitamattomia tai huonosti hoidettuja leimikoita, jotka eivät yhtiöille kaupaksi mene. Leimikon näkee usein jo päältä kelpaako se yhtiöille vai ei. Mutta jos leimikko on sellainen että se voisi yhtiöille kelvata niin se laitetaan rekisteriin tarjouksia varten.
On luonnollista että mhy ottaa kyseisestä työstä korvauksen vaatiihan se työtä ja vaivaa, eikä sitä kukaan talkoilla tee. Korvauksen summa on aina neuvoteltavissa ja itse olen saanut monesti välityspalkkion laskemaan kunhan vain olen tinkinyt.
Nythän nämä metsäpalveluyritykset ovat samalla reviirillä ja mhy:t ovat nykyään metsäpalveluyrityksiä niin kuin kilpailijatkin.
Jos asiakas haluaa että leimikot kilpailutetaan niin ne kilpailutetaan. Jos tarjouksia ei tule voi mhy:n korjuupalvelu tehdä tarjouksen työstä. Itse olen tehnyt paljon puukauppoja ja olen aina pyytänyt myös korjuupalvelun tarjouksen jos leimikko sopii korjuupalvelun työsarkaan. Välillä ovat saaneet ja välillä ei.
Minusta korjuupalvelu tekee erinomaisia tarjouksia heille sopivista leimikoista ja hinnat ja katkonta ovat ihan kilpailukykyiset. Täytyy muistaa että korjuupalvelu välittää puun eteenpäin joten katkonta on pääosin sama kuin yhtiöidenkin katkonta. Monesti jopa parempi, koska puuta välitetään useammalle toimijalle.
Silloin kun itse opiskelin alalle niin alallle jäävien prosentti oli 20. Kaikki kuitenkin valmistui ennemmin tai myöhemmin mutta 80 % ei jäänyt alalle.
Metsäalalla on paljon sellaista jotka karsivat halukkaita. Ehkä suurin syy on epätasainen työllisyys. Parikin kuukautta pakkolomaa vuodessa tekee melkoisen loven vuosiansioihin. Käytännössä se rajoittaa mm omistusasunnon hankintaa. Toisekseen kun on töitä niin kellosta loppuvat tunnit. Kiire on jatkuva ja yleenä ylityö ja viikonloppu korvauksia ei makseta tes:stä huolimatta. Se ei ole pelkästään yrittäjästä kiinni vaan nykyinen taksapolitiikka ajaa marginaalit niin tiukalle että yksikertaisesti varaa ei ole maksaa.
En ihmettele että säännöllinen ansio ja säännöllinen työaika houkuttaa aika montaa alla olijaa. Se hyvä puoli on että alalla olleille on hyvin kysyntää eri toimialan tehtävissä.