Käyttäjän Metsuri motokuski kirjoittamat vastaukset
-
Usein nuo hiukkassuodattimet saadaan toimimaan autokorjaamolla myytävillä polttoaineen lisäaineilla. Esim Fortella on sellainen aine jolla suodattimen toiminta saadaan palautettua. Kannattaa kokeilla ennenkuin ostaa kalliin suodattimen.
http://www.ammattiautot.fi/uutiset/dpf-puhtaaksi-fortella-hiukkassuodattimen-puhdistusaine-kokeessa/
Voi olla että kymmenen vuotta on niin lyhyt aika että lahovikaisuus ei varmaan kovin ole edennyt. Minusta jesse tekee oikein kun ei seisota turhaan metsäänsä jos on oletuksena että lahovaurioita saattaa olla.
Tämäkin ketju aloitettu jo vuonna 2013. Mitään muutoksia ei ole tapahtunut mutta taimikoita perustetaan ja kasvatetaan entiseen tapaan ja hyvin toimii. Heinästä kärsiville aukoille saattaa myyristä olla vähän tuhoja voimakkaina myyrävuosina heinän lisäksi mutta muualle satoja tuhansia hehtaareja perustettu ja toimii.
Minkistä ja supikoirasta vieraslajin paljon enemmän haittaa Suomen alkuperäiselle luonnolle, joten myyrä tuhot ovat vain pieni ”hyttysen paska itämeressä”. Ne joilla on rehevt maapohjat voivat itse kieltää vieraslajien pyynnin maillaan mutta muualla ne tulee sallia ja lisätä voimakkaasti. Mieluimmin minkki ja supikoira tulisi hävittää Suomen luonnosta vaikka valtion tapporahojen turvin.
Olemme saanette uuden kaikkitietävän ”jumalan”. Se kirjoittelee täällä jollain ”jätkä….” nimimerkillä. Hienoa että voi itsensä ylentää ja toiset alentaa. Tuollaista ammattilaista on ilo lukea. Miten ihmeessä me muut voimmekin saada tuolta metsästä ”leivän pöytään”.
Tuskin se sellun kysyntä johtuu paskapaperista. Eiköhän nettikaupan lisääntyminen ole lisännyt pakkausmateriaalin tarvetta. Taitaa olla niin että pakkausmateriaali on kaikkein eniten kasvava trendi.
Kyllä tuossa 4-tiellä on vain aika paljon ulkomaisia rekkoja. Jotenkin tuntuu ettei ne ainakaan vähentyneet ole. Ihmettelen vain että kuinka kauan AKT uskoo pärjäävän kun työtä siirtyy kokoajan ulkomaisten kuljetusyritysten hoidettavaksi.
Sitten kun laivojen ahtaaminen siirtyy vuokrafirmojen hommaksi niin eiköhän AKT:lle ala sopimukset kelpaamaan.
Kyllähän se fiskaalinen devalvaatio taitaa olla se lopullinen ratkaisu tuohon kustannushyppyyn. Mutta kun sen esitti SAK niin eihän se taida EK:lle ja hallitukselle kelvata. Uskon että loppujen lopuksi tuo SAK:n esitys saatetaan kuitenkin ottaa käyttöön. Muutoin 2017 alkavat järjestöt lunastamaan lain tuomia palkanalennuksi takaisin.
n-merkki: Nuo yllä olevat vastaajat ovat sellaisia ”jääriä” ettei niille kelpaavaa hirvitutkimusta saa aikaiseksi kukaan. Tuo sama jauhaminen on jatkunut viimeiset kolme vuotta ja eikä se siitä muutu.
Sellaista ”profeettaa” ei Suomesta löydy joka noiden mielipiteitä muuttaisi.
Ompa uskomattomia suorituksia. Itse olen ajanut moto ja ajokonetta 10 vuotta ja noihin tuotoksiin en pääse mitenkään. Itse hakkaa ensiharvennusta 50- 60 mottia / 8h. , II -harvennusta jonkin verran yli sata mottia. ja päätehakkuutta hieman koosta riippuen noin 200 – 250 mottia. Ajokoneella tuotos on hyvä jos päivässä ajaa kuorman / tunti. Jos lajikkeita on vähän niin maksimi 10 kuormaa / 8 tuntia.
Näitä ufo- määriä kuulee aika paljon mutta kun puhutaan keskituotoksesta niin ei ne sen kummemmin hakaa ja aja. Ne ovat niitä ” TB:n juttuja”. Nuo päiväkohtaiset tuotokset ovat usein niihin ”kalajuttuihin ” verraattavia lukuja.
Noihinkin omiin tuotoksiin en pidä muuta kuin pikaisen ruoka ja kusitauon. Jo pelkkien kalibrointi ja mittojen tarkastaminen vie oman aikansa päivästä.
Ai että kun minä haluaisin nähdä nuo traktorimotot kunnon raivaamattomassa ensiharvennuksessa jossain jyrkässä mäen rinteessä eikä mäntykankaalla jossa valmiina ajoura ja saa mättää lyhyellä puomilla. Mainos mikä mainos.
Hyvä vuosi. Yritykseni teki parhaan tuloksen tänä vuonna. En kyllä ole lomiakaan pitänyt kuin pari viikkoa kun töitä on mukavasti ollut.
Mutta kesällä metsurihommat ovat niitä ”aamupäivän hommia” ettei se paljoo kesän viettoa ole haitannut.
Tuossa mitä ”kusessa ollaan” kirjoitti on totisinta totta. Tänä päivänä konekustannukset maksetaan hakattavan / ajettavan litrakoon mukaan. Jos esim. ensiharvennuksen tuurikohtainen hakkuumäärä on laskenut niin paineita kuutiohinnat korotukseen on olemassa.
Itse olen tiedustellut urakoitsijoilta kuinka he kuutiohinnan määrittävät niin vastaus on ollut että pienemmät litrakoot hinnoitellaan huonoimpien leimikoiden mukaan. Se on siis tavoite. Kuinka kukin urakoitsija tähän pääsee on neuvottelutulos yhtiön ja urakoitsijan välillä.
Siihen uskon että ne jotka hoitavat metsiään kunnolla maksavat osaltaan hoitamattomien metsien kustannukset kohonneilla korjuukuluilla. Ennen maksettin urakoitsijoille raivaamattomien leimikoiden osalta lisämaksua, mutta sekin on pudotettu pois. Se miksi tähän päädyttiin oli syy yhtiöiden välisessä kilpailussa ja siinä että isännät eivät olleet lisämaksua valmiita maksaamaan. Nyt sitten hintaluokkaa korotettiin ja lisäkustannukset laitettiin kaikkien maksettavaksi.