Käyttäjän Metsuri motokuski kirjoittamat vastaukset
-
Itse en ole kyllä törmännyt Puukin mainitsemaan tapaukseen uusista tilavuusmitoista. Nythän kalibroinnissa yhdenmukaistetaan moton ja manuaalisesti mitatun saksien antamat mittausarvot. Eli kyseiset arvot ovat yhtäpitäviä koko mittausalueen tyvestä latvaan. Eihän tässä mitenkään pelkkää tyvitukin lieriötä mitata. Minusta tuo koko uudistus on erinomainen asia. Nyt saadaan kaikki motojen eri mittaussoftat yhtäpitäviksi ja parametrit samaksi. Eihän tässä nyt ole kyse siitä että jotain tyvitukkia pelkästään muutetaan.
Meillä on ainakin toiminassa viittä – kuutta eri mittaussoftaa eri hakkuukoneissa ja nyt näillä uusilla parametreillä saadaan niiden laskenta samalle viivalle. Järkevä uudistus vaikka yrittäjille aika kallis kun vanhat ohjelmat pitää uusia.
Tuleehan se palksuusmitta jo reilusti aiemmin kuin 1,3 m kohdalla. Ensimmäinen mittauspiste on siinä kun suljet kouran kiinni. Jos liikautat kouraa 10 cm eteenpäin paksuusmitta muuttuu puun mukaisesti. 1,3 m on ensimmäinen piste jossa kalibrointi mittaus suoritetaan saksilla. Eihän se tarkoita sitä että ensimmäinen motomitta tulee vasta 1,3m kohdalla.
Ihan samaa pohdin. Onkohan tuo 2,1 kw otettu terälaipalta vai onko se teoreettinen teho ? Sitten kun siitä otetaan pois 0,1 kw niin miten ihmeessä se on mitattu ?
FSC sertifikaatti on kallis. Meillä pääosin kaikilla metsäyhtiöillä on kyseinen sertifikaatti ja siihen voidaan liittyä kylkiäisenä. Olin ko koulutuksessa ja siinä todettiin että useampi sata hehtaaria kannattaa olla metsää että sertifikaatiin kannattaa liittyä. Yleensä on niin että noihin metsäyhtiöiden sertifikaattiin liittyessä joutuu tekemään myös jonkilaisen puunmyyntisopimuksen ko yhtiön kanssa,
Totta on että FSC puulla on kysyntää lamasta huolimatta. Sille on tilausta maailmalla. Sitä kyllä ihmetelin kuinka venäjä on saanut niinkin paljon metsäpinta-alaa FSC:n piiriin.
On varmaan niin että jos minulla olisi muutama sata hehtaaria metsää niin pohtisin kyllä minkä hintainen auditointi tulisi olemaan ja olisiko se kannattavaa. Itse sertifikaatti ei ole ylivoimainen hanke toteuttaa ja ovat aika lähellä PEFC sertifikaattia. Hiukan tiukemmat normit tosin.
Minusta kyseessä ei ole Suomen normiongelma. Vaatimukset ovat kansainväliset ja meille pohjoiselle havumetsävyöhykkeelle luotu omat normistot. Suomi ei voi vaikuttaa normien syntyyn vaan ne tulevat kansainvälisen organisaation kautta.
Huhhah heijaa…. Kohta nähdään kiinnileikattuja sahoja. Kun kunnon pakkasaamu tulee niin alkaa kiinnileikkauksia tapahtumaan. Kun mennään noille viimeisille kierroksille pitää tietämystä olla. Silloin alkaa jo ulkolämpötiloila ja kosteudella olla merkitystä. Nuo suutinarvot ovat vain ohjeellisia ja koneiden välillä voi olla vaihteluja jonkin verran. Mieluimmin ei ihan viimeisiä jenkoja ja herkkyyttä kuin kiinni leikattuja tai väljiä mäntiä. Tämä kaikille 2-tahti koneille merkistä riippumatta.
Muistaakseni minä ja Taneli oltiin valmiita ottamaan vastaan ne lahjoitukset jotka ei muille kelpaa. Olemme valmiita maksamaan jopa verotkin noista palstoista myymäälä puita tarpeellinen määrä mitä verottaja haluaa. Ei muuta kuin tarjoamaan.
No ei. 1,3 m tarkoittaa sitä että siinä on ensimmäinen tarkistuspiste. Moto kyllä osaa laskea kuution 0-1,3 m välillä. Harvoissa motoissa on edes 1.3 m korkeaa hakkuupäätä. Joten jokainen kone kuutio omasta kohdastaan, mutta yhteinen sovittu ensimmäinen tarkistuspiste on tuo 1,3m. Tyvilaajentumaa kone ei osaa laskea mutta sahallakin se sorvataan pääosin pois ennen sahausta. Nuo tyvilaajentumat ovat niin mitätön kuutiomäärä että on paljon muitakin tekijöitä joissa poistuma on suurempi kuin tyvilaajentumassa.
Meillä kyllä motomitta ja tehtaan tarkistusmitta on pitänyt yhtä. Eikä meille ole annettu sen kummemin ohjeita onko kalbrointi miinuksella vai plussalla, Tehtaalta on tullut aina palaute että mahdollismman tarkaan nollaan niin hyvä on. Samat ohjeet ovat tuttavilla jotka hakkaavat eri yhtiöille. En tiedä mistä tuo Lahtonen tuonkin jutun taas raapaisi. Nuo ovat vain vahingollisia heittoja kun metsänomistajien epäluulo vain kasvaa. Ymmärrän hyvin.
Minä en kyllä ymmärrä mistä siitä maksetaan. En ole vielä tähän päivään mennessä nähnyt että valvoja on suuremmin puuttunut hakkuusen. Suuremmalla osalla valvojia ei ole edes selvillä nykyiset puun laatuvaatimukset.
Toisaalta nuo valvojat ovat yleensä niitä henkilöitä jotka ovat myyneet leimikon ostajalle joko valtakirjalla tai muuten. Harvoimpa ne puuttuvat asiakkaansa työhön. Yleensä se on niin että isäntä puuttuu hakkuuseen ja sitten valvoja kävelee moton luokse ja kysyy miksi tuo ja tuo lajike on noissa kasoissa. Sitten kun kertoo laatuvaatimukset niin yleensä se riittää. Ehkä yleisin komentti tulee valvojile isännältä metsän jäävän puun tiheyteen liittyen. Nämä yleensä valvoja selvittää jo heti isännälle ja se poikkeuksetta riittää.
Aikoinaan noita mepa rekoja näki aikapaljonkin. Nykyään ei niitä kovinkaan paljon näe. Uskoisin että syynä on kaksinkertainen päällirakenne joka syö merkittävän osan kuorman kantavuudesta.