Käyttäjän Metsuri motokuski kirjoittamat vastaukset
-
Niimpä. Täällä vielä pelätään että hirvien takia ei mäntyä voi istuttaa ja kuusta laitetaan tilalle. Tuolla kun kulkee töissä niin valtava määrä männiköitä on perustettu liian reheville maapohjille. Nyt ne tulevat harvennusikään ja varmaan oikea temppu olisi lyödä ne uudestaan lattiaan ja vaihtaa puulaji. Ei se niin tehdä. Surkeimmat otetaan pois ja niistä lopuista sitten yritetään kasvattaa broileritukkia. Isännät uskottelevat että ne vielä joskus sahoille kelpaisi ja niistä pitäisi vielä tukin hinta maksaa.
Jotenkin nyt näyttää tuo AC:n ja kumppaneiden purkaus osoittavan ihan täydellistä tietämättömyyttä metsänhoidosta. Minusta te haukutte ihan väärää puuta kuin metsästjiä siitä että ne tuhoaisivat jotenkin metsänkasvatuksen. Täyttä puppua ja tietämättömyyttä asiasta.
Riistanhoito ja metsänkasvatus on toisiaan täydentäviä tekijöitä. Hyvä riistametsä on myös hyvä ja elinvoimainen kasvatusmetsä. Täytyy muistaa että pääosa Suomen metsävarrannoista on hakattu juuri näistä hyvistä riistametsistä. Tehometsätalous on viimeisen 40 – 50 vuoden juttuja ja nyt ollaan kovastikkin suuntaamaassa metsähoitoa sinne riistametsän suuntaan. AC ja kumppanit voisivat alkaa tutustua pikkuhiljaa näihin uusiin metsänhoitosuosituksiin. Jos ei kiinnosta niin kannattaako sitten tietämättömyyttään ilmaista ? Sitä voisi nimittää myös tyhmyydeksi.
Metsästys ilman muuta vahingoittaa ja estää riistan runsastumista. Varsinkin lintukantaan metsästyksellä on oma haittansa varsinkin jos metsästys kohdistuu vanhoihin emolintuihin huonon poikaskesän jälkeen. Hyvän poikaskesän jälkeen metsästyksen vaikutus lintukantoihin ei ole niin merkittävä. Poikaskuolleisuus on muutenkin noin 90 % luokkaa. Toisaalta etelä-suomessa on metso ollut rauhoitettu varmaan 30 vuotta eikä runsastumista ole tapahtunut. Olisko syynä tämä pirstoutuminen ja tehometsätalous.
Lisäisin vielä että: sahaa oikein haritetulla terällä. Arto on niin kova ammattilainen että hän tämän kyllä taikaa. Mutta harrastelijoille voisi todeta että: terä terävä ja oikein haritettu.
Itse en ole koskaan vaihtanut laakeria enkä ole rasvannutkaan. Ymmättääkseni laakeri on kestovoideltu. Siimahommissa Destialla niitä laakereita meni yksi / kesä mutta se johtui siitä että siimapää ei ollut tarpeeksi tasapainoissa. Raivuuhommissa tilhillä ne ovat kestäneet.
Olen tästä aijemminkin kirjoittanut että eihän se ennakkoraivaus pelkästään tehdä koneyrittäjää varten. Toinen ehkä suurempikin hyöty siitä on metsänomistajalle. Näin voidaan varmemmin poistaa ne huonokuntoiset puut ja suorittaa laatuharvennus oikein. Samoin risukko ei ole ohjaamassa hakattuja puita niin runkovaurioilta vältytään.
Minusta koko ennakoraivausta tulee ajatella metsänomistajan ja kasvattajan näkökulmasta eikä koneyrittäjän näkökulmasta. Eihän nämä raivaukset ole mitään hyväntekeväisyystyötä.
Toisekseen kun taimikon raivaukset hoitaa ajallaan niin ennakkoraivaukselle harvoin on tarvetta. Ainakaan siinä mittakaavassa että koko harvennusalue tarvii käsitellä.
Kyllä niitä laatuvikoja jo päivitellään nyt. Tuhansia hehtaareja istutettu mäntyä kuokalla ja tyvimutkaa jokaisessa. Paljon menee tukkiainesta kuituun. Se on melkoinen kansantaloudellinen menetys. Tuskin nykyisen kokoinen hirvikanta edes murto-osaan yltää.
Siihen se alkaa mennä että yrittäjä yrittää jakaa kausivaihteluista johtuvaa seisomista muilla töillä. Mutta ei se yksin poista noita suorittavan kirjoittamia murheita. Kun kaikkia kuskeja ei voi sinne maanrakennushommaan laittaa. Jos yrittäjällä on pari kaivinkonetta ja sora-auto niin ei se vie kuin pari-kolme kuskia. Niille muutamille pitäisi vielä paikka löytyä jostain.
Tuo kausiseisokit on varmaan yksi pahin ongelma metsäsektorilla joka varmaan rajoittaa paljon halukkuutta. Käytännössä oman asunnon hankinta on enemmän kuin haasteellista nykyisessä työrytmissä. 2- 3 kk:n seisokit rassaa taloutta todella paljon.
Paljon puhutaan uusien työpaikkojen synnystä metsäsektorilla. Uskon että nykyisellä oppilasmäärällä pärjätään hyvin kunhan työtä olisi läpi vuoden. En usko että oppilaspaikkojen lisäyksellä saadaan mitään parempaa aikaan jos pitkistä seisokeista ei päästä eroon.
Tuo 30 euroo alkaa olemaan samoja hintoja kuin tienvarsihinta motohakkuussa. 15 euroo puusta ja teko ajoineen noin 15 euroo. Minusta työpalkka omasta työstä ja ajosta on tuo 15 euroo kiinto. Jokainen voi pohtia kannattavuutta omassa päässään. Mutta mikä ettei jos ei ole muuta puuhaa niin hyvää liikuntaa tuo on ilman muuta.
Tuskin sellaista tilannetta Suomessa tulee koskaan että taimikot hoidetaan kuntoon kerralla. Uskon että tilanne vain pahenee kun väestö muuttaa kaupunkeihin ja uusi sukupovi alkaa hoitamaan perintömetsiä. Monella puuttuu se kokemus ja halu metsänhoitoon.
Ihan varmaan kävisi niin että jos kaikki taimikot hoidettaisiin kerralla niin tuhot kohdistuisivat männyntaimiin. Itse olen kokenut tuon omakohtaisesti kun kuusi hirveä asui pv:n varastoalueella ja niiltä alkoi ravinto loppumaan. Silloin kaikki syötävä kelpasi.
Tuo yllä oleva huoli on aiheeton joten omakohatisesti varmaan tuo suorittavan esimerkki voi vähentää omalle kohdalle sattuvia vahinkoja. Jessen taimikoita ei varmaan pelasta muu kuin aitaus sillä haapa lienee parasta ravintoa hirvelle pajun ohella.
Kovastihan ne ovat tuolla Karjalan maillakin naapurit hakanneet. Siellä ei tunneta käsitystä kuin taimikon hoito. Uskon että siellä ne ruokamaat alkavat kohta olemaan.