Käyttäjän Metsuri motokuski kirjoittamat vastaukset
-
Minä olen sitä mieltä että jos viramiestyönä hirviä jahdataan niin tuo 150 milj ei riitä mihinkään. Täytyyhän toiminnalla olla myös katetta eikä se voi perustua pelkään todelliseen kuluun. Lähtekää vaikka siitä että 35 € / h + kilometrit / hlö niin aika sopiva hinta alkaa löytymään.
Siinä metsänomistajat saavat pitää lihatkin kunhan todelliset kulut maksavat. Eiköhän tämä nykyinen seuruejahti ole kuitenkin aika kustannustehokasta.
Tuo on vähän kaksjakoinen asia. Jos metsä jätetään yhden harvennuksen vaiheeseen niin aika usein se ainoa harvennus on aika voimakas. Toisaalta puiden juuristot ovat sopeutuneet juuri sellaiseksi kun niiden tarvitsee ollakkin. Nyt kun harvennus tehdään vain kerran juuristo ei välttämättä kestä tuulikuormaa ja harvennus tulee tuulituhoille altiiksi.
Tiedän mm että Metsäliitto harrastaa kuusikoissa tätä yhden harvennuksen kiertoa. Joskus raivasin heidän taimikoitaan ja silloin tiheys oli noin 1700 – 1800 kpl /ha. Ensi harvennusta myöhästetään muutamalla vuodella ja sitten kertaharvennuksena oikeaan lopputiheyteen. Ehkä tämä on se oikea kohta missä se harvennus kuuluukin tehdä ja varmasti ajankohta pitää olla oikea. Ei liian myöhäinen. Lahriski pienee ilman muuta ja kun talvet on mitä on niin näin ne harvennusajankohdat osuvat paremmin sopiville keleille.
Sama täällä. Kaikki halukkaat pääsee hirviporukkaan. Seurassa on toistasataa jäsentä ja vajaa 20 ottaa osaa hirvijahtiin.
Tiedän myös sellaisen pääosin ”metsänomistajien” hirviporukan jossa on vain kahdeksan jäsentä eikä sinne huolita ulkopuolelta ketään. Yksi seuran jäsen olisi halunnut hirvijahtiin mutta porukka päätti että hirvenlihat on helpompi jakaa kahdeksaan kuin yhdeksään jako-osuuteen. Ikää ukoilla alkaa olla jo niin paljon että hirviä tahtoo jäädä pystyyn kun ei jaksa ja kykene. Mutta uusia jäseniä ei vain kannata ottaa. Minuakin on kysytty apuun koirineni mutta olen toistaiseksi jättänyt lähtemättä. Olkoon hirvet minun puolestani pystyssä. Tuollakin seuralla on varmaan 30 eri metsänomistajan maita ja hirvikanta säilyy todella hyvänä kun osa hirvistä jää aina ampumatta.
En ihan allekirjoita Tanelin väittämää siitä että puutavaran laatu on nykyisen sahatavaran menekin esteenä. Uskon että tarvittava raaka-aine saadaan menemään kaupaksi sahatavarana mitä hankitaan. Enemmmänkin ylitarjontaa on raakapuulla. Selluteollisuus ei kärsi juurikaan puun käyryydestä. Ainostaan kuusenkuitua ohjautuu selluksi käyryyden vuoksi. Nämäkin tulee pääosin metsitetyilta peloilta.
Toisaalta en usko myös siihenkään että hinta olisi parempi jos tukki olisi laadukkaampaa. Tänäpäivänä pylvään hinta on parempi sen vuoksi että sitä saadaan vähemmän ja kysyntä ylittää tarjonnan. Jos tarjontaa olisi enemmän ohjautuisi sitä sahatavaraan enemmän ja hinta tasoittuisi sitä kautta.
Suurimat virheet mitä minä olen havainnut on vanhat avojuuri istutukset taimikuokilla jotka tekivät lähes kaikista istutetuista männyistä tyvivääriä ensimmäisen puolentoistametrin matkalla. Siinä sitä vahinkoa on syntynyt ja tietenkin 80 – 90 lukujen liian suuret hirvivahingot ovat tehneet omat vahinkonsa.
Minusta moraalisesti ei saa antaa. Jos annetaan niin siten pitää antaa kaikille mahdollisuus tarkistaa tarjousta ja kertoa kaikille tarjottu ylin hinta.
Valtion tarjouskilpailuissa ns ”huutokauppa” on kieletty. Siinä jokainen antaa kerralla tarjouksen ja voittaja ratkaistaan sen perusteella. Reilua peliä.
Niin sehän on poron sukulainen ja ilmeisesti ruokavalio on samaa luokkaa. Mitäs sitten jos metsävahinkoja syntyy ? Tapatetaanko se taas sukupuuttoon siirtoalueilta ?
Tämä oli vähän ironista mutta kannatan ehdottomasti metsäpeuran paluuistutuksia. Nyt jo itärajalla on niin kova petopaine Kuhmon peuroihin että kanta on alkanut taantumaan jo huolestuttavasti.
Ei vaan ole. Käryämisellä ei ole mitään tekemistä voitelun kanssa. Savuttaminen on vain yksi ominaisuus öljylle. Sillä ei ole vaikutusta sahan voiteluun tai kestoon. Käryttämisen vähentäminen on vain sahaajasta johtuva seikka joka on ilmanmuuta yksi tärkeä seikka muiden lisäksi.
Mites Taneli sinä sellaiseen lopputulokseen pääsit ? Mehän yritimme todistella että kyllä löytyy mutta olimme ilmeisesti epäkelpoja vastaajia kun harrastamme hirvenmetsästystä. Tämä kysely olikin suunnattu vain sellaisille jotka eivät käy hirvimetsällä ja niille jotka lähtökohtaissti olivat stä mieltä että hirviä on liikaa.
Minusta kysely ei nyt vastannut aukottomasti otsikossa mainittuun tiedusteluun. Mutta ei se mitään ….kysely muiden joukossa….. 🙂
Olette oikeassa tuon mineraaliöljyn suhteen. Mineraaliöljy toimii kuten kesälläkin myös talvella mutta se pitää sekoittaa lämpimään bensaan. Siis kanisteri ja öljy vaikka puuvarastoon jossa on plus asteita ja siellä sekoitus kun ainesosat ovat lämmenneet (yönyli) . Sen jälkeen sekoitettu bensiini voi olla vaikka – 20 asteen pakkasessa eikä ongelmia synny. Sekoitetetussa bensassa ei öljy enää erotu tai pisaroidu.
Nämä synteettiset 2- t öljyt sekoittuvat myös pakkasessa joten jos tarvitsee sekoittaa öljyjä pakkasessa olleeseen bensaan niin synteettinen on turvallisempi valinta. Voiteluominaisuudet eivät synteettisessä ole paremmat laadukkaaseen mineraaliöljyyn verrattuna. Mutta jos katsoo että synteettinen on parempi vaihtoehto niin siitä vaan. Kyllähän sitä voi käyttää mutta koneen kestoikään lisäävästi sillä ei ole vaikutusta kun pidetään noista sekoituslämpötiloista huolta.
Kyllähän RR on varmaankin aika oikeassa. Isoille puuyhtiöille parhaan kannattavuuden tuo nimenomaan selluteollisuus. Sahateollisuus on voimakkaasti kilpailut ja kate lopputuotteessa on heikoin.
Osuuskunnathan ovat vain raaka-aineen turvaamista varten osuuskunnan pääomistajalle. Namupaloja jaetaan sopivasti että jäsenistö on tyytyväinen ja raaka-aine virta on ehtymätön.
Tämä ei nyt ole yksin metsäteollisuuden ongelma. Kaikki kanta-asiakkuudet perustuvat juuri asiakkaan uskollisuuden luomiseen yhtiötä kohtaan.