Käyttäjän Metsuri motokuski kirjoittamat vastaukset
-
Heikkilän tutkimuksesta on jo aikaa 15 vuotta. Mitenkä pirussa heppu on kerennyt kaikki koivutaimikot käydä inventoimassa. Huuhaa tutkimus jälleen.
Vielä kun mennään tähän terän ”hifistelyyn” niin se haritus muuttuu aika paljonkin. Itse olen käyttänt sellaista haritusta että käännän piikin kärkeä enemmän kuin koko piikin runkoa. Ajatuksena on kitkan vähentäminen tätä kautta. Toisekseen jos terä jää kiinni puuhun niin haritus pieneen sen mukana. Teroitus luonnollisesti pienentää haritusta. Itse tarkistan harituksen noin kerran viikossa kun huollan saha muutenkin.
Itse haritan terän aina paikallaan ja samalla voi pyörittää terää ja katsoa että haritus on tasainen.
Ihan kuin mhy:n leimikko. Hermot menee ja kannot kasvaa. Ei paljon kannatta paneutua tuollaisiin leimikoihin. Sopivaan tiheyteen vaan ja laatupuunvalinnat saa unohtaa,
Turha sinulle niitä on antaa kun et usko kuitenkaan. Luulosairautta lienee…..
Fiksu päätelmä harrastelijalta. Ei voi kun yhtyä kirjoittajan mielipiteeseen. Tätähän samaa asiaa sitä ollaan jo useampi vuosi toitotettu mutta kukapa täällä palstalla mielipiteitään muuttaisi. Tai onkohan se edes tarpeen muutenhan tämä keskustelu loppuisi.
Näin varmaan onkin. Monesti vain tuntuu että isännät odottavat turhankin hyvää tulosta kyseisestä toimesta. Näitä alikasvoskuusikoita sitten kun ollaan ensikertaa harvennettu niin lahovikaisuutta on aika paljon.
Moni laittaisi asia sorkkaeläinlaidunnuksen piikkiin mutta historiasta voi osasyykin näihin löytyä.
Ilmeiseti Sahalan metsäalueet on sitten aidattu koska hirven asumisalueena tuo kyseinen hehtaarimäärä ei ole riittävä.
Se että sahalan alueelta ammutaan kaikki hirvet eivät takaa sitä että ympäriltä tuleva hirvilauma ei käyttäisi kartanon maita varsinkaan reuna-alueita ohikulkkiessa ja myös ruokamaana.
Ilmeistä on että sahalan maiden hirviporukka ongelma löytyy muualta kuin hirvien tappomääristä.
Vielä ei ole minunkaan kohdalleni osunut yhtään jk kasvatuksen harvennusta jossa homma olisi toimiva. Ei niinkään korjuujälkien osalta vaan vajaa tuottoisia erikerrosrakenteita joissa isommat varjostavat nuoren taimiaineksen kasvua.
Sama koskee koivikon poisto ylispuina kuusikon päältä. On sitten kesä tai talvi. Aina kuusi saa rankasti siipeensä on sitten työntekijänä moto tai metsuri. Näistä tulee niitä lahokuusikoita jatkossa joita sitten uudistetaan miten kukin parhaaksi näkee. Päältäpäin katsottuna ne kuusikot vielä menettelee mutta melkoisen ryöpytyksen ne saavat jota tuskin mikään myrsky vastaa.
Ongelma ei ole pelkästään puun kaato vaan puinti sekä kouran vienti puulle tekee omat vauriot jotka ei välttämättä jälkeenpäin näy.
Näin on eihän tuo sijoittaminen juurikaan ole kuin illuusioiden arvostamista rahallisesti. Yleensä nämä sijoitukset perustuvat joidenkin yritysten tuloskunnon odotuksiin.
Eihän siinä juurikaan mitään vastiketta rahalle ole. Oletuksia ja odotuksia. Näilläkin joku vaan tekee elantonsa. Pahinta lienee se että annamme jollekkin pankille hoidettavaksemme meidän omia rahoja joilla se tekee tätä bisnestä ilman mitään sanktion pelkoa menetetystä rahasta. Itse syyllistyn myös tähän samaan touhuun.
Keskustelun aloittajan ajatuksena oli ilmeisesti päätyä siihen lopputulokseen ettei sellaisia alueita ole. Hän ilmeisesti haluaa torpata muut keskustelijat pois joilla ei ennako-odotusten mukaisia mielipiteitä löydy.
Olisihan aloittaja voinut osoittaa kysymyksen suoraan AC:lle , mehänpojalle ja muille jotka näkevät hirvet maailmanlopun ennustajina.
Emmehän me muute tiedä mitään vaikka seitsemänä päivänä viikossa teemme työta tai olemme vapaa-aikana metsissä ja vielä eri puolilla maakuntaa.