Käyttäjän Metsuri motokuski kirjoittamat vastaukset
-
MV:n vastausta odotellessa niin mielipiteeni olis että nämä pienet muutaman prosenttin possaukset eivät olekkaan piensijoittajia varten. Tuotto on surkea kun pääoma on pieni. Mutta suursijoittajat tekevätkin tiliä juuri näillä kun sijoitusosuus pyörii sadoissa tuhasissa. Silloin muutaman prosentin osuudella saa ihan ok tilin.
Onhan noita täällä Keski-Suomessa paljonkin. Ainakin sellaiset alueet joissa ei ole hirvien elintapoihin sopivia alueita. Hirvet ovat loppujen lopuksi aika paikkauskollisia. Itse olen omistanut hirveä haukkuvia koiria parisenkymmentä vuotta ja aina ne hirvet tahtovat löytyä samoilta alueilta. Usein ns hirvipotteja on pari – kolme passialuetta kohden jotka käyn ensimmäisenä tarkistamassa. Niiltä alueilta ne hirvet tahtovat löytyä. Loput alueet ovat aika tyhjiä hirvistä.
Kyllä sitä kaiketi voi käyttää mutta lukittu se pitää olla ja aseen lukko on syytä säilytettävä muualla.
Pystään nyt kuitenkin asiassa. Suurin osa Suomen hirviporukoista on noin 20 henkilön porukoita. Samoin nykyisellä hirvikannalla kaatomäärät jäävät alle 10 elukan. Siitä voi jokainen laskea mikä lihaa sinne pakasteeseen päätyy. Pois kun otetaan maanomistajan , hirvipeijaisten ja suhdetoiminnan lihapalat.
Meidän porukkalla on 5 hirven kaatolupa ja 20 jako-osuutta. Jokainen voi laskea että kovin suuresta lihamäärästä ei ole kyse. Paikallislehti oli laskenut että hirvilihakilo tulee metsästäjille maksamaan noin 27 euro kilo. Ei kovinkaan halvasta lihasta ole kyse.
Ei pitäisi olla aihetta kateuteen.
Tuo mehänpoika taitaa alkaa perimään noita AC:n perintöjuttuja. Hänen johtopäätökset alkavat olemaan samaa luokkaa. Hienoa nähdä mihinkä nämä ”havukka-ahon ajattelijat” vielä pääsevätkään.
Tosiaan AC on kyllä alkanut hieman rauhoittumaan. Hän on varmaan löytänyt uudet chatti-palstan jossa on uudet lukijat. Kyllä tässä jotain villiä johtopäätös ketjutusta AC:lta voisi jo tulla. Onhan tuo hirvi ”arojen asukki” hyvä pohja josta jatkaa.
Sillei kun raivaatte että ne puut jotka menee raivaussahan 200 mm terällä kertasahauksella niin nurin. Loput saa jäädä. Siitä ylöspäin olevat rungot ovat helppoja käsitellä joukkokäsittelyllä. Samalla puuston keskijäreys ei mene niin alhaiseksi että korjuukustannukset eivät nouse mahdottomaksi.
Näin olen itsekkin ennakkoraivaukset tehnyt ja todennut myös että silloin koneellakin puinti onnistuu hyvin.
Tuohon konekapasiteettiin varmaan vaikuttaa myös nykyiset leimikkorakenteet. Nytkin meillä on työnalla sellainen leimikko jossa ylispuunpoistoa, aukkoa, harvennusta ja ensiharvennusta e-puuksi. Kaikki tehdään samalla koneella. On luonnollista että koneenkoon määrittää sen mikä on isoin puuaines jota hakataan.
Ei ole kovinkaan kustannustehokasta että nämä parin hehtaarin e-puu metsät jätetään hakkaamatta ja sitten raahataan pienempi kone jostain muualta parin tuurin vuoksi. Yritys jossa olen töissä on kokoajan kasvattanut koneiden kokoa juuri em. asian vuoksi.
Nuo AC;n jutut alkaa muistuttamaan jo ”joulupukki” juttuja. Vuosien saatossa jutut vain pahnee ja uusia satuja ilmaantuu lisää ja lisää.
Parannusta toki on tullut siihen että enää hän ei haukua viranomaisia ja päättäjiä nimiltä kuten aiemmin. Nehän jo lähestyivätkin kunnianloukkauksen astetta.
Jatka vain AC nuo ovat päivän piristys ja mihinkä vielä päädytäänkin ….;-)
Mehänpojan kirjoitus ei perustu mihinkään tosiasiaan. Puun hinta ei laske onko hirviä vai ei. Toisekseen selluteollisuus saa ihan tarpeeksi hyvää raaka-ainetta jo nyt ja sahateollisuus samoin.
Olen melko varma että mehänpoika ei myy puitaan yhtään sen halvemalla kuin nyt onko hirviä vai ei hänen metsissään.
Riistakonsernilla ei ole mitään tekemistä puun hinnan ja menekin kanssa. Samoin markkinoilta puuttuva 30 % ei johdu hirvistä vaan aivan muusta. Suomen metsistä ei koskaan päästä 100 % myyntimääriin pinta-alojen suhteen. Jotkut eivät vain myy ja se nyt ei johdu hirvistä ei riistakonsernista.
Kemera lakia pitäisi muokata siten että pienpuuntuki joutais lähteä ja tuki voimaloille jotka saavat hankkia minkälaista tarvitsevat. Sitten pienpuulle kilowattihinta todellisten kulujen mukaan ilman yhteiskunnan tukea niin asia korjaantuisi itsestään.
On yhteisten verovarojen tuhlausta paalata risukkoa yhteiskunnan tuella. Jokainen sen tietää mitä energiaa ”heinäpaalista” saadaan. Helppoa se on sanoa että yksi heinäpaali vastaa 100 litraa löpöä mutta ennen kuin se on voimalaitoksella niin kolminkertainen määrä on palanut tekoon ja kuljetuksiin.