Käyttäjän Metsuri motokuski kirjoittamat vastaukset
-
Olen ollut myös töissä mhy:llä ja en oikein ymmärrä väitettä heidän monopolisoitusmistarpeesta. Minusta mhy- maksu ei ole monopolisoitusmista. Jos näin tulkitaan niin mitä yhetiskunnan verotustoiminta sitten on ? Onhan meillä mahdollisuus edelleen kilpailuttaa kaikki metsätyöt eri toimijoiden välillä.
Tietääkseni mhy ei ole koskaan halunnut monopolisoida kyseistä toimintaa ja avoimesti kuuluttaa kilpailutuksen tärkeyttä.
Etten tulisi väärin ymmärretyksi niin kannatan mhy-maksun poistoa. Samalla se avaa mhy:lle kunnon markkinat puukauppaan muutenkin kuin välittäjän roolissa. Tuon mhy- maksun osuus on yhdistyksissä ollut alle 10 % joten mahdoton tulonmenetys se ei ole.
Tarkoitin kasvutapioilla yleensä metsän kasvuun liittyviä tappioita. On ne sitten täydellisiä tuhoja tai kasvun määrään liittyviä tappioita tai laatuun liittyviä heikennyksiä.
On luonnollista riistahallinto myöntää kaatoluvat, jotka kuuluvat heidän toimenkuvaan kun riista-asioista vastaavat. Se ei tarkoita etteikö kyseinen virasto kuuntelisi muiden virastojen mielipiteitä. Tästä on osoituksena mm se että hirvikantoja on aloitettu systemaattisesti vähentämään kohti tavoite tiheyttä. Ymmärtääkseni tavoitetiheyttä ei yksin ole määrittänyt riistaviranomainen vaan se on yhteisesti muiden virastojen ja etujärjestöjen kanssa sovittu taso.
Mitä tulee liikenneturvalisuuteen niin nollatasoon ei päästä muidenkaan syy-yhteyksien vuoksi. Miksi siis hirvien osalta tähän halutaan päästä. Itse olen sitä miletä että näillä ”nollatoleranssi” ihmisillä on takana muut ajatukset kuin mistä ne ovat huolissaan. Onhan näitä poroja Lapissakin ja kolarit niiden kanssa aiheuttaa melkoisia tuhoja ainakin aineellisia.
Kyllä minuakain ottaisi päähän jos ministeri sanni teksi tuollaisen päätöksen. Jos minulla olisi ollut ojittamatonta ja arvotonta suota omaisuutena ja sitten valtio ostaisi sen hyvään hintaan. Nyt tämä ministeri haluaa että se pitäisi lähes lahjoittaa luonnosuojelualueeksi.
Olishan sillä nevalla saanut vaikka vaihtomaata metsähallitukselta jostain. Nyt sitten puoli-ilmaiseksi antaa metso-ohjelman tapaan. Piru vie hyvä bisnes meni mynkään.
Venäjähän on perinteisesti nojannut vientitulonsa raaka-aineiden vientiin. Kun raaka-aineiden ,lähinnä öljyn, hinta on pudonnut niin vaikeuksia alkaa tulla.
Bisnes on bisnestä ja siinä aina on oma riskinsä. Sitä en ymmärrä oikein kun me emme saisi ostaa venäjältä mitään muuta kuin öljyä ja kaasua kun muualta sitä ei helpolla saa (vrt. Rosatom), mutta venäjän pitäisi ostaa meiltä.
En ihmettele jos nämä pakotetoimet jossain vaiheessa alkaa todella vaikuttamaan ja menetämme psysyvästi niitä vientimahdollisuuksia joita nyt on. Varsinkin julkiset puheet venäjän huonosta yhteistyökumppanuudesta alkavat varmaan jossain vaiheessa todella vaikuttamaan Suomen vientiin.
Kohta taidetaan nähdä se että Stubbi hännystelijöineen alkaa todella kumarrella venäjälle päin ja unohtaa puheet huonosta kumppanuudesta, kun lama iskee toden teolla.
Eli jessen nimeämän puolueettoman raadin tulee tehdä tietynlainen päätös , jotta se on uskottava. Muussa tapauksessa raati on tarpeeton. Miksi tällaista raatia tarvitaan jos siltä odotetaan tietynlaista päätöstä ? Eihän sillä ole mitään tutkimista.
Ihan vain tiedoksi että kaikkia metsän kasvun liittyviä tuhoja ei suinkaan tee hirvi tai hirvielämet. Vuoden aikojen vaihtuminen, säätila sekä taudit vaikuttavat myös. En tiedä tietenkään koko Suomen tilannetta mutta täällä Keski-Suomessa mm myrskytuhot sekä lumituhot muodostavat suurimmat tuhot nuorille metsille.
Esimerkiksi kylmä kesäkuu teki kasvutappioita uusille kasvuille niin paljon että siellä lienee tämän kesän suurimmat kasvutappiot.
Nyt sitten jokainen ”huutaa kurkkusuorana” että hirvituhot ovat liikaa kun muitakin tuhoja on tarpeeksi. Onko näin loppujen lopuksi ? Ei ainakaan niillä alueilla joilla minä työskentelen nykyisellä hirvikannalla.
Että sinä AC jaksat. Kyseistä eläintä tavataan muuallakin Euroopassa eikä pelkästään poronhoitoalueilla. Pitäisiköhän ne ydinhabitaatit päivittää pikku hiljaa nykypäivään ?
Mitä jos tämä puolueeton asiantuntijaraati toteaakin että nykyisen kokoinen hirvikanta ei aiheuta kokonaisuudessaan liian suurta vahinkoa puustolle jos otetaan huomioon kaikki puuston kasvuun vaikuttavat osatekijä ?
Jos raati toteaakin että jokun tasoinen kasvutappio on hyväksyttävissä kun huomioidaan että kyseinen eläin kuuluu Suomen alkuperäislajistoon.
Hyväksytkö raadin lasunnon vai toteatko että raati ei ollut tapeeksi pätevaä kun loppulauselma ei ollut odotuksen mukainen ?
Tähän kun vielä saataisiin sellainen laki tai asetus jolla viljelyksestä pois jääneet peltokuviot on istutettava puulle. Se on sama miten niitä sitten hoidetaan mutta kunhan päästää noista pajukkoviidakoista eroon. Peltokuviot olisivat erinomaisia energiapuun kasvualustoja ja saataisiin aikoinaan metsiltä raivatut maapohjat uudeleen metsittymään.
Empä muista nähneeni sellaista laanipaikkaa joka olisi koko tilan läpi menevän tienpituinen. Yleensä laani tehdään juuri sen kokoinen kuin hakkuussuunnitelmassa on arvio kokonaiskertymästä. Yleensä minä tahdon tehdä sen alakanttiin jota joudun sitten suurentelemaan hakkuun aikana.
Laanipaikka tehdään aina siihen mihinkä se kuitunauhoilla on merkattu. Me käytämme sinistä nauhaa tähän tarkoitukseen. Jos harvoin joudutaan paikkaa vaihtamaan niin silloin paikka ei sovellu puuautoille kuormausta varten. Yleensä tuolloin laani on merkitty rinteeseen, risteykseen, ahtaaseen kääntöpaikkaan tai sitten sähkölinjan alle. Näissäkin tapauksissa aina yhteys korjuuesimieheen joka saa hoitaa tiedottamisen eteenpäin.
Voi voi. Noita isäntiä on yhtä monenlaisia kuin leimikoitakin. Joku vaatii mursekuormaa kun moton pdottaa lavetilta kun auton renkaissa täristää. Toinen ei anna kaataa yhtään ylimmääräistä puuta laanista vaan hakatut puut pitäsi sijoittaa kasvavien puiden väliin. Joillekkin pitäisi olla tukkiauto vastassa koko ajan kuin puita tuodaan laaniin.
Meille kuskeille varmaan ihanteellisin olisi jos päästäisiin tieltä purkamaan mutta eihän se näin ole. Sen vuoksi on sääntö että purku sulalla kelillä aina metsästä ja talvella tieltä. Paljonkohan tuossa laanin teossa loppujen lopuksi sitä tappiota syntyy kun se on käytössä koko metsän kierron ajan. Myös siinä taimikon harvennuksessa myöhemässä vaiheessa.