Käyttäjän Metsuri motokuski kirjoittamat vastaukset
-
Samaa mieltä tamperelaisen kanssa. Olen huomannut että jatkuvassa käytössä nuo varsikengät eivät kosteutta pidä. Sitten kun ne kastuu niin pariin päivään niitä ei kuivaksi saa. Itse olen pitänyt metsurinsaappaita edelleen parhaina kosteilla keleillä. Pohja on ilman muuta pitävin metsurin saappaissa. Itse olen käyttänyt mendelin stihlin ja erätukun varsikenkiä ja kuivassa kuivalla maalla ne ovat hyvät. Mutta kosteilla keleillä ei metsurinsaapasta voita mikään.
Kyllä suorittavalta tulee taas sellaista diipa daapaa ettei paremmasta väliä. Olen suorittava varma siitä että et hakkaa yhdessä vuorossa samaa mottimäärä kun me kahdessa vuorossa. Lopetan hakkuut sinä päivänä kun näin käy.
Onhan se kumma jos ajokonekkin on kahdessa vuorossa ja perässä ei pysy. Välillä tulee toinen ajokone lisäksi meidän perään. Takaan että yhdessä vurossa et tee sellaista puumäärää. Varsinkin II-harvennukset ja aukot menee pimeessä siinä missä valoisassakin.
Keskustellaan nyt vain näistä hirvihommista ja taimikonraivuista siinä olemme ilmeisen samaa mieltä asioista. Näissä hakkuu, työaika ja työkustannuskysymyksissä meillä taitaa olla melkoinen näkemysero ja se varmaan korjaannu tällä palstalla kirjoitellessa.
Niin miksköhän ne nuoret miehet sieltä lähtee pakolaiseksi ? Ymmärrän hyvin jos sieltä tuodaan sodan jaloista naiset ja lapset mutta nyt tuleekin nuoret taistelukykyiset miehet. Ilmeisesti Syyria ja muuta valtiot eivät ole puolustamisen arvoisia. Näyttää siltä että lähtijöissä on paljon Syyria hallituksen kannattajien heimolaisia olikohan ne nyt näitä shiijoa. Taitaa olla pelkona sodan lopputulos.
Onneksi vuonna -39 ei meidän nuoriso halunnut lähteä muiden maiden pakolaiskeskuksiin vaan lähtivät puolustamaan Suomen itsenäisyyttä.
Edellä olevaan vedoten voisin laittaa näille nuorille miehille paluukuljetuksen rintamalle puolustamaan maataan ja ottaisin nämä naiset, lapset ja vanhukset tänne humanitaariseen apuun.
Minusta hirvikolareiden määrää suhteessa muuhun onnettomuusmääriin on aika hyvä nykyään. Hirvikolareiden ennalta ehkäisyyn voidaan tehdä paljon muutakin kuin mitä on tehty.
Ensimmäinen lienee meidän autoilijoiden asenne hirvivaroitusmerkkejä kohtaan tai ajonopeuden alentaminen hirvivaara-alueilla. Toisaalta olemme kaupunkilaistuneen niin että yleinen huomio liikenteessä tapahtuviin asioihin on huonontunut. Itse olen yllättynyt mm siitä kuinka peltoaukealla valoisaan aikaan voidaan ajaa hirvikolari.
Itse olen huomioinut että peurakolareiden määrät ovat lisääntyneet huomattavasti että ilmeisesti näidenkin kolareiden vähentämiseen tulisi jatkossa puuttua.
Tuohon hirvikärpäsongelmaan lienee edelleen paras lääke poistaa hirviä alueelta. Talvehtimisalueilla ongelma lienee suurin kun vähäisetkin hirvet kokoontuvat pienelle alueella. Meidän metsätysmaat ovat kesälaidunalueitta ja hirvikanta on sopivan alhaalla niin kärpäsongelmaa ei ole. Mutta ei tarvii mennä kuin 30 km itään niin alkaa olla kärpäsia kun hirvet kokoontuvat tälle alueelle talveksi.
Olen samaa mieltä että hirvikanta tulee olla sellainen että hirvikärpäsistä ei ole riesaa. Meillä nyt kanta on sellainen ja mukava on työskennellä metsässä. Siitä huolimatta seuralla seitsemän hirven kaatolupa odottamassa ja se riittää hyvin.
Tuskimpa suorittavalta löytyy. Ihmettelin taannoin tässä yhdelle metsäkoneyrittäjälle että miten sinulla kannattaa hakata vain yhdessä vuorossa. Hän totesi ettei se oikein kannatakkaan mutta viivan päällä on pysytty. Kun kuulemma kuskit tulevat niin huonosti keskenään toimeen niin näin on mentävä. Oliskohan se suorittavan firmalla samasta kyse.
Tässä maassa tehdään kaksi vuorotyötä lähes joka toimialalla ja ihmettelen että joku metsäsektori olisi sellainen ettei se siellä onnistu.
Olen samaa mieltä että niitä aluspuita ei tarvita kasojen alle. Hidastaa vain ajoa. Kyllä ne puut osaa ottaa opettelun jälkeen siten ettei kouraisen maata mennessään. Monesti ne aluspuut painuvat maan sisään painon alla ja ne ei edes auta mitään. Minusta kasoja voi tehdä myös ristiin toisten kasojen päälle kourakasoiksi kuitenkin niin että lajikkeet eivät mene sekaisin. Eri lajikkeitakin voi ajaa jos nostaa ne kuormaan toiseen laitaan niin saa samalla ajoura tyhjäksi yhdellä ajolla.
Minusta nyt ollaan ihan turhaankin huolissaan kotimaan ostovoimasta. Työvoimakustannusten lasku vaikuttaa ilman muuta kotimaan ostovoimaan jonkin verran. Ainoa jolla Suomi tulee jatkossa menestymään on taata ulkomailta tulevan rahan määrä. Eli valmistaa tuotteita niin että ne kelpaavat ulkomaille ovat ne sitten mitä tahansa.
Taimikonhoidoilla ei ole tämän kanssa mitään tekemistä. Sillä voi olla paikallinen vaikutus yksittäisiin työntekijöihin, mutta Suomen varallisuus tulee vain ulkomaan viennistä. Nyt ulkomaan vienti on ollut miinusmerkkistä jo useita peräkkäisiä vuosia. Tämä on selvä osoitus siitä että kustannusrakenne ja yksikkökustannukset valmistettuihin tuotteisiin verrattuna ovat liian suuret.
Se että tekeekö sen vientituotteen Suomessa maahanmuuttaja tai kantaväestö niin sillä ei ole mitään merkitystä jos kustannusrakenne on kaikilla samanlainen.
Usein ay- väki ja jotkin poliitikot pelottelevat ostovoiman laskusta mutta kuten edellä kirjoitin niin kotimaan ostovoima ei ole se jolla me korjaamme viennistä menetetyn ostovoiman. Sisäinen rahankierto ei tuo yleistä varallisuutta kansalaisille.
Ps.Myö hakataan kahdessa vuorossa koko talvi ja usein myös viikonloput yhdessä vuorossa. Ei ole ollut ongelmia rytminsiirrossa ja koneet ovat laulanneet lämpimänä eikä aikaa ole tuhraantunut öljyjen lämmittelyyn. Ollaan isännän kanssa ihmetelty usein että on joillakin hyvä sopimus kun lähes puolen miljoonan värkki seisoo suurimman osan vuorokaudesta laanissa.
Kyllähän sen voi jo todeta näissäkin kirjoitteluissa että jokin mättää tässä meidän työllistämisessä. Minusta on kenenkään etenkin suorittavan narista sitä etteikö työvoimakustannukset ole liian suuret kilpailijamaihin verrattuna. Kuinkahan moni suomalainen yritys rahtaa tavaran ja työntekijät ulkomailta jos se olisi yhtä kannattavaa työn laatuuverratuna kuin kotimainen työnteko ? Vastaan itse. Ei kukaan.
Minusta on jotenkin ihmeelllistä että työntekijä narisee jostain työmotiivaatiosta työnteossa. Minusta työntekijä on enemmän riippuvainen työnantajasta kuin päinvastoin. Jotenkin uhkaaminen työmotivaation menestyksellä on sellaista potaskaa että sitä viimeisenä kuulisi. Työmotivaatio korjaantuu viimeistään sillä kun vaihtaa työntekijän, En kannata myöskään harmaatataloutta. En tee mm pimeetä työtä vaikka sitä tarjotaankin joskus.
Itse olen ihan perstuntumalla nähnyt mitä työntekijä maksaa kaikkine kuluineen ja sitä suorittavan lienee turha opettaa. Metsäkoneen sielunelämästä voin opetuksen ottaa vastaan mutta en yrityksen työvoimakustannusten laskennasta.
Nyt hallitus alkaa olemaan oikeilla jäljillä kun se tulee tekemään fiskaalisen devalvaation. Sillä saadaan aikaan pieni suunnan muutos mutta vain lyhytaikainen. Itse olen sitä mieltä että työntekijät voisivat aina enemmän ja enemmän ottaa vastuuta sosiaalikulujen maksuun, kuten vaikka omien eläkkeidensä maksuun yrittäjien tapaan. Eihän se voi olla oikein että nykyään työntekijän palkka alkaa olemaan kustannusvaikutuksiltaan lähes kaksinkertainen sotumaksuineen. Ei ihme että tehdyt tuotteet kallistuvat ja menettävät kilpailuedun..
Toinen suunta em. rinnalla on jatkossa että hyvinvointiyhteiskuntaa puretaan hallitusti ja me ihmiset alamme aina enemmän maksamaan palveluista joita käytämme.
Ex Suomen pankin pääjohtaja Sirkka Hämäläinen totesi lehtihaastattelussa että kyllä Suomen poliitikot tietävät mitä pitää tehdä mutta ongelma on että miten sen jälkeen tulisi uudelleen valituksi seuraavalle kaudelle.
Sen verran suorittava on pohjaa noille omille kirjoitteluille että hoitelin aikoinani reilun 200 työntekijän yrityksen palkkahallintoon liittyviä asioita. Tuli hoidettua yli 25 vuotta näitä hommia raskaan teollisuuden alan yrityksissä.
Nyt kirjoittelenkin lähinnä suurempien yritysten näkökulmista. Pienyritykset joista pääosin kaikki metsäsektorin ja myös pääosa kaupanalan yrityksistä ovat niin asia on toinen.