Käyttäjän Metsuri motokuski kirjoittamat vastaukset
-
Sehän riippuu pohjamaasta. Jos se on vettä pitävää silttiä niin routii.
Nyt on AC taas narauttanut potun auki. 🙂
Onhan näitä yritysten osallistumisia tiekustaanuksiin ennenkin ollut. Yleensä ne ovat olleet tieliittymien rakentamisiin osallistumisia. Ilmeistä on että päätie infraan ei yritysten rahoja kaivata mutta joihinkin eritysijärjestelyihin kylläkin . Yksi malli on tuo elinkustannusmalli jossa valtio maksaa kustannuksi pikkuhiljaa.
Tiettävästi metsäliiton osuutta vasta suunnitellaan ja edes neuvotteluja ei vielä ole tehty. Siihen kustannukseen tuskin tehtaan investointipäätös ei ainakaan kaadu.
Onhan sillä vissi ero mihinkä aikaan sen raivauksen tekee. Jos raivaa taimikon kun vesakko on noin 1,5 m niin taksa on alle 300 ekee /ha. Jos seuraavan raivauksen tekee vaikka kolmen – neljän vuoden päästä on hinta sama. Kun raivattava on vaikka 5 metristä hinta alkaa jo olemaan 400 euron paikkeilla. Sitten vesottuminen nelinkertaistuu seuraavana vuonna ja kun tullaan taas viiden vuoden päästä on hinta vähintään se 400 ekee. Onhan kustannus nyt ihan toista luokkaa ja kun kuuset ovat saaneet vapaan kasvun aikaisella raivauksella niin metsä alkaa sulkeutumaan eikä vesakosta ole haittaa. Sitten kun pohtii siihen vielä kuusien piiskaamat latvat ja oksat on kasvutappiotakin syntynyt myöhäisellä raivauksella,
Jos itse aikoaa raivata omaa metsää niin on ihan sama miten sen raivaa tai raivaako ollenkaan. Vahingon tekijä löytyy kun katsoo peiliin. Mikäli palkkatyötä käyttää niin minä ainakin pohtisin kustannuksia aika tarkasti.
Itse olen havainnoinut että eniten on vesottumisella merkitystä maan kosteudella. Olen jopa talvella raivannut ja vesotumista ei ole normaalia enempää. Mutta kun maan kosteus on hyvä ja ravintoa maassa runsaasti alkaa vesottumien melko varmasti. Toinen on että kun vesakko on pääsyt reiluun 2 metriin niin juuristossa on voimaa ja vesottuminen kiihtyy huomattavasti. Olen joskus isännille todennut että kemera kelpoisen taimikon kun raivaa niin viisinkertainen vesakko on muutaman vuoden päästä tilalla.
Raivaukset kun tekee ajoissa niin seuraava raivaus on aina helpompi ja myös edullisempi.
Tarkoitatko sitä Pekkarisen ruikutusta ? Jos sitä tarkoitit niin hän ei ole nytkään eikä koskaan ilmoittanut että mistä ne tierahat otetaan. Miltä hankkeelta ne vähennetään. Nytkin jatkorahoitus noille hankkeille, jotka myönnettiin ovat keskeneräisiä hankkeita. Pitäisiköhän ne sitten keskeyttää niin kuin itaänaapurissa on tapana.
Varmaan paras ja tuottavin sijoitus mitä voi nykyään tehdä.
Tarkennuksena vain että nykyinen hirvikanta sopii mainiosti minulle. En todellakaan kaipaa noita Ruotsin ja Norjan hirvimääriä ja niistä aiheutuvia vahinkoja ja hirvikärpäsiä.
Ilmoitin vain kyseiset luvut sen vuoksi ettei nyt ihan uskota mitä AC kirjoittelee Ruotsin hirvimääristä ja siitä kuinka petokanta sen hoitaa. Hyvä esimerkki on mm kauristilanne joka seuramme alueella on. Kertaakaan kanta ei ole näin suuri vaikka ilveksiäkin alueella löytyy. Syynä on ilmeisesti pari huonoa lumitalvea joka antoi kauriille mahdollisuuden paeta petoja. Ainakin raatoja löytyi ennätys vähän.
Tuon kuin osaisi arvata milloin mikäkin kurssi on alimmillaan niin sen jälkeen olisikin miljonäärimies. No onhan ne aika tavalla laskeneet kun sama osake oli pari vuotta 5,40 € ja nyt ne ovat 2,19 €. Sitä en tiedä mihinkä asti ne laskee. Sama ilmiöhän oli nokialla. Parhaaseen aikaan 60 € ja huonoimmillaan taisi olla 0,60 €.
Taannoin oli kirjoitus Metsästäjä – lehdessä että Ruotsin hirvitiheys keskimäärin on 10 -14 hirveä / 1000 ha. Norjassa jopa paljon suurempi. Eräässä tv- haastatelussa norjalainen metsänomistaja tovoi että päästäisiin 15 hirveen / 1000 ha niin voisi alkaa jotenkin metsää kasvattaa,
Onhan nämä luvut ihan jotain muuta kuin meidän luvut, jotka vaihtelevat 2,5 – 5 hirveä / 1000 ha. Ihan vain tiedoksi ettei ala ”mopo karkaaman käsistä ” taas.