Käyttäjän Metsuri motokuski kirjoittamat vastaukset
-
En ole kuullut että Äänekosken tehdashanke olisi kiinni tiestön infrasta. Enemmänkin kyse on siitä kuinka tuotteet menee kaupaksi maailmalla. Samoin tehdas rakennetaan sellaiselle alueelle jossa raaka-aine on saatavissa kohtuu kustannuksilla. Jos tehtaan rakentaminen olisi kiinni infrasta niin olisihan meillä parempiakin paikkoja tehtaita rakentaa kuin järvien keskelle sisämaahan.
Nyt selvitetään sitä kuinka maailmanmarkkinat kehittyy tuotteiden osalta ja kannattaako investointia tehdä. Minusta hallitus teki oikean päätöksen olla ennakkoon investoimatta tiekohteisiin jos tehdasta ei päätetäkkään rakentaa. Olen varma että tästä on myös informoitu tehdasta koska tehtaan puolesta asiaa ei ole kommentoitu mitenkään.
Jos tehdas päätetään rakentaa niin tieasiat hoidetaan lisäbudjetilla. Tästähän on jo sovittu.
Uskon että jos ojitusalueelle kaivetaan lähes parin metrin syvyinen ojitus niin kuivatusvaikutus ei yllä kyseiseen syvyyteen saakka muualla kuin aivan ojien varsilla. Olen asian todennut motolla ajaessa että sarkaojien välissä saattaa vesi olla hyvinkin pinnassa ja maasto pehmeää vaikka ojistus onkin kunnossa. Enemmänkin panostaisi ojietusalueen reunaojien syvyyteen ja kunnossapitoon että valuma-alueelta ei valu vesiä ojitusalueelle. Varsinaisella ojistusalueella voi ojat ollakkin matalampia ja laakeampia.
Kokoajan ostetaan. Pörssikurssit alhaalla ja nyt on oston aika. Hurjaltahan se tuntuu laittaa nyt rahaa osakkeisiin kun miinuksella ovat kokoajan. Edelleen luotan siihen että jossain vaiheessa talous kääntyy. Onhan tämäkin eräänlaista ”lottoa”,
Olen muutamina vuosina käynyt Ruotsin Lapissa metsällä ja ainakin kruununmetsissä on kirves alkanut soimaan. Isoja vaaroja on hakattu lattiaan je eikä suojuvyöhykkeistä ole tietoakaan. En sitten tiedä kuinka naapurit jatkossa taimikoita hoitavat kun ne siihen ikään tulevat mutta nyt en paljoa kehuisi Ruotsin metsän hoidolla ainakaan Pajalan / Kiirunan alueilla.
Ihan samat huomiot täälläkin. Tuossa kolmen kilometrin päässä yksi vanhankansan metsuri raivasi aukon johonka jätti melkoisen koivikon verhopuuksi. Ihan samanlailla halla nipisti nekin vuosikasvaimet kuin viereisen maanomistajan kuuset jotka olivat ilman verhopuustoa.
Niin varmaankin vuotuinen käyttöaste voi olla 20 % luokkaa vaikka alhaiselta se tuntuu. Mutta siitä huolimatta on noilla tuulipuistoillakin oma paikkansa sähköntuotannossa ainakin näin kesällä kun kaukolämpö ei tarvita. Olisihan se hullua polttaa kattiloita sähkön takia kun oheistuotteena syntyvälle lämmölle ei ole käyttöä. Olhavassa ja Keminmaassa ei kaikki myllyt pyörineet nytkään mutta suurin osa oli kuitenkin toiminnassa. Ilmeisesti kulutuksen mukaan ne niitäkin pyörittää.
Minusta tuulipuistot eivät olekkaan mikä talvikauden sähkön kulutuksen ratkaisu. Sitä varten on nuo lauhdevoimalat. Harvoin kovalla pakkasella tuuleekan joten myllyt joutaa seisoakkin.
Rinnastettakoon tuota pitkäparran esimerkkiä sitten muihinkin saman tasoisiin rikoksiin. Sillä sama rangastushan se pitäisi olla läpi linjan. Nopeasti voisivat tulla mieleen vaikka törkeät ylinopeudet, rattijuopumukset, lievät kavallukset, törkeät pahoinpitelyt ja jne.
Mitähän siitäkin tulisi ? ”hammas hampaasta korva korvasta ” jne.
Tanelin tarkennukseen tarkennus. Yhteismetsälaissa en ainakaan minä löytänyt mitään mainintaa tiedottamisesta. Minusta yhteismetsälaissa määritetään yhteismetsän toiminnasta ja hallinnoinnista. Laki on hyvin pitkälle sama jota yhdityslaissa määritetään yhdistyksistä.
Vaikka en ole lakimies niin tiedottamisen osalta tuntuisi järkevältä soveltaa myös yhdistyslakia sillä yhdistyshän tämä yhteismetsäkin on. Sen vuoksi yhteismetsä ja yhdistys ei nyt niin kovin etäisiä ole toisistaan. Tuntuisi hyvinkin johdonmukaiselta että yhdistyslakia sovelletaan yhteismetsään niiltä osin kun sitä ei ole yhteismetsälaissa toisin määritetty.
Tottahan se on että ei se myyjistä johdu pienpuun myynti. Nykyinen tukiperusteinen energiapolitiikka ohjaa korjuuta pienpuulle. Toisaalta sellutehtaiden lobbaus on aiheuttanut sen että kuitukokoista puuta ei ohjaudu poltoon ja sen vuoksi sille ei vastaava tukea saa kuin pienpuulle.
Minusta ensiharvennus puun koko ei ole ongelma jos ostavat tehtaat eivät näe sitä ongelmaksi. Typeräähän pieni puu on tehdä mutta se ei saa olla ongelma tekijäporukalle. Jos tehtaat haluavat korottaa pieniä läpimittaluokkia niin se on heidän asia. Ilmeistä on että nykyisillä mitoilla saavutetaan vielä kustannustehokas korjuu ja kuljetus joten ongelma se ei ole.
Näinhän se on. Sen vuoksi hyvä hallintotapa edellyttää tiedottamista. Jos tiedottamista ei tapahdu niin eihän se tarkoita sitä että jotain salataan. Tiedottaminen paranee sillä että vaihdetaan tiedottaja seuraavassa kokouksessa ja jos pöytäkirjoja nimenomaan halutaan julkiseksi niin sääntömuutos seuraavaan yleiseen kokouksen. Kokous sitten määrittää demokraattisesti onko sääntömuutokselle tarvetta.
Se että täällä kirjoitetaan huonosta tiedottamisesta ei varmaankaan paranna asiaa. Se vaatii toimia ja jos hanke on hyvä niin luonnollisesti jäsenistö sitä kannattaa.
Monesti nämä kesto urputtajat saavat jo karvat pystyyn pelkällä suun aukaisulla ja sitten tahtoo yhteistyö kariutua jo alkuunsa. En tarkoita nimenomaan ketjun aloittajaa kestourputtajaksi vaan tämä oli yleinen toteamus yhdistys toiminnasta. Kyseisessä yhteismetsäongelmassa tuntuu olevan korjaamista joten yhdistyslain tuntemus ja siitä tehtävät korjausaloitteet voivat paljonkin parantaa tilannetta.