Käyttäjän Metsuri motokuski kirjoittamat vastaukset
-
Minusta tuntuu että puunkäyttö pelkän sähköntuottamiseen ei ole niin järkevää. En ole asiantuntija tällä allalla mutta tuntuisi että puu olisi lähinnä lämpölaitosten enrgiaa jonka sivutuotteena tulee sitten sähköä. Tuuli on ehtymätön energia silloin kun tuulee ja mikä ettei sitä käytetä hyväksi kun sitä saadaan. Eihän se mitään huippuedullista energiaa ole mutta varmaan toimii hyvin silloin kun muulla tavalla tuotettua energiaa ei käytetä,kuten näin kesällä kun lämpölaitokset seisovat.
Ei nyt tuomita sitä joukkokäsittelyä. Esim nykyinen leimikko 1800 yksipuitua runkoa ja 6300 joukkokäsiteltyä runkoa. Keskikoko noin 50 litraa. Meillä tuo joukkokäsittey toimii ihan kunnolla e-puun teossa ja kun sitä oppii käsittelemään niin heti sen kytkee päälle kun vain voi.
Taksa tuosta leimikosta tulee puntarin mukaan. Minusta oikeastaan ainoa järkevä tekotapa pienläpimittaisen puun käsittelyyn. Eihän kenenkään hermo kestä yksinpuintina jotain 40 – 50 litran leimikkoo.
Varmaan jossain ottomäärissä tulee myös kysymyksen soranottolupa, Kannattaa varmistaa asia kun alkaa tarjouksia tekemään.
Kyllä jos tulollaisia vuokria vuosittain maksavat niin en paljoa miettisi ottaisinko myllyt mailleni. Eihän metsämaasta saa koskaan tuollaisia tuloja mitä myllyistä vuosittain maksetaan.
Näinhän se on. Kun jatkuvasti saa naputusta liian harvaksi hakkaamisesta vaikka tiheyssuositusten mukaan hakkaa niin väkisinkin sitä tulee jättämään vähän ylitiheeksi. Jos hakkaat liian harvaksi on se viimeinen leimikko, mutta jos jätät hieman tiukaksi voit joskus tulla korjaamaan omaa työtäsi. Siis valintana on kahdesta se paras.
Timppa on kyllä oikeassa tuon koivikon harvennuksen suhteen, Ongelma ei ole motokuski sillä hän voi hakata sen helposti oikeaan tiheyteen sillä puomi on oiva relaskooppi johonka on myös tehty harvennustaulukko. Ongelma on siinä että metsänomistajat eivät anna hakata koivikkoa siihen tiheyteen johonka se kuuluu hakata. Menee kuulemma liian harvaksi. Käytännössä joudutaan usein koivikko hakkaamaan männyn tiheyteen metsänomistajan vaatimuksesta.
Meillä ihan päinvastaiset kokemukset kuin suorittavalla. Joukkokäsittelemme kaikki e-puu leimikot ja väitän että korjuuvauriot ovat vähentyneet. Samoin koneen tuottavuus on kasvanut kun tarpeeton puomistonliikuttelu on vähentynyt. Nythän joukkokäsittelyllä voi kerätä kouran täyteen sillä aluella otettavista puista. Koura täyteen ja karsinta sitten kerralla sopivaan kohtaan.
Alkuun noissa joukkokästtelyissä oli se ongelma että ne olivat liian heppoisia ja eivät toimineet suunnitellussa työssä. Sen vuoksi varmaan monikin niistä luopui. Nykyään tuokin on kehittynyt ja voin todeta että hyvin toimivat.
Tuohon taksaan sen verran että meillä se on sama taksa puidaanko me joukkokäsittelyllä tai ilman. Nykyään joukkokäsitellylle puulle on myös hyväksyttyjä mittaustapoja muitakin kuin puntari. Taitaa olla niin että valtamerkkien mittauslaitteet ovat hyväksytty myös joukkokäsittelylle. Niissähän mittaustapa menee niin että ensimmäinen otettava puu antaa litrakoon ja toiset sitten kertovat tuon luvn otetuilla puilla. Otse olen huomannut että yllättävän tarkka mittausmenetelmä tuo kun samalla ollaan punnnittu hakattuja puita.
Itse toivoisin että tuo joukkokäsittely yleistyisi myös kuitupuun hakkuun kuten Ruotsissa on menty.
Niin ne ilvekset pirulaiset. Tappaa kaikki ketun ja supikoiran pojat. Eiköhän tehdä ilveksestä hirveen verratava vahinkoeläin. Onnelksi kuitenkin alkaa metsäkanalintukannat toipumaan kun noita supin ja ketunpoikia ei pyöri joka paikassa. Eli jotain hyvääkin tapahtuu. 🙂
En ole kuullut että noita olisi poikki mennyt. On tainnut muutaman keran terä juntata kiinni kun tuosta poikki meni. Laita terään kunnon haritus ja koneeseen kunnolla kierroksia sahatessa.
Itsellä ollut Can amm ja toiminut pirun hyvin. Kun vertailet niin katseleppa vähän eri mönkijöiden rakenteita kuinka ne ovat tehty. Polariksen ja Kiinan pelien halpuuden huomaa kun vilkaisee tukivarsia. Ero on suuri. Can amin varaosia saa varamasti kun suuri varasto on Rovaniemellä. Vanhempiinkin malleihin. Kuutio tilavuuksita sen verran että mieluimmin kaksi sylinterinen ja kuutioita yli 500. Voima ei lopu pienemmissäkään mutta väännössä sen huomaa.