Käyttäjän Metsuri motokuski kirjoittamat vastaukset
-
Juuri näin. Hakkuutaksa on riippuvainen puun keskikoosta sekä ajomatkasta. Samoin ajokoneella taksa määrätyy ajettavasta puulajista, mottimäärästä sekä ajomatkasta.
Tuo esimerkkilaskelma pätee suurinpiirtein kakkosharvennukseen. Ensiharvennus ja e- puu on jo vähän kalliimpaa korjuukuluiltaan.
Vaatii aika voimakkaan kouran tuollaisella normaali harvennuskouralla jossa vetotehot rullilla on noin 15 newtonin paikkeilla ei voima riitä puun halkaisuus. Samoin vaatisi ehdottomasti ns. nelivetosysteemin jotta rulllat pitäisivät eikä ruopisi tyhjää. Toisaalta siinä voisi tulla sama ongelma kuin kakshaaraisen puinnissa että toinen haara menee nopeammin kuin toinen ja pituusmittarulla pyörii puiden välissä miten sattuu.
Vaikea homma toteuttaa toimivaksi.
Tuossa on kiljotiinikatkaisu. Olen joskus kuullut että myynntipuuksi ei sopisi kiljotiinikatkaistu puu. En tiedä onko asia enää näin. Minusta kuitenkin aika hidas värkki ja ajo-ominaisuudet ainakin maastossa kovin huonot. Ilmeisesti tuo on tarkoitettu lähinnä laanissa tehtäville puille. Siihen se voisi hyvinkin sopia.
Minkähänlainen halkasusysteemi tuossa toimisi ? Rullavetoinen koura työntää puuta aika vinhaan ja näinköhän halkaisu pysyy mukana. Toisaalta jos halkaisu olisi sahakotelon jälkeen niin puun kaato voisi olla ongelma. Ilmeisesti tuo halkaisu täytyis olla eri yksikkö koska kouraan sen intergrointi voi olla hankala. Tuo katkonta ei ole ongelma. Apteeraukseen annetaan vain puun pituus niin siitähän se lähtee.
Nopeudessa tuo rullaveto on ykkönen ja syke on lähes lelu. Kyllähän tuo investointina on sellainen että ihan rahallista tuloa tuolla pitäisi saada.
Kyllä vois AC sanoa ihan samaa kuin sinä sanoit ketjun aloittajalle. Liity siihen porukkaan ja lopeta tuo lapsellinen narina.
Niinhän se kivikko varmaan hyvä olisi. Mutta kivikosta niiden kantojen nosto ei oikein ole järkevää muuten kuin tuon lahon vuoksi. Toisaalta kun tiedetään kaivinkoneen ulottuma niitä kivikkojen etsiminen ja kantojen raijaaminen kivien päälle on kovinkin kyseenalaista.
Käytännössä se menee niin että kantokasa tehdään siihen mihinkä se kaivinkoneen työskentelyn vuoksi on järkevintä. Nythän on vielä vallalla se että kantoja kuivatetaan aukossa jotta niistä eppäpuhtaudet kuvuisivat ja karisivat pois. Sen vuoksi lahoriski ei poistu niin kuin luvataan.
Onko tuo jesse hyvä asia että kilpailu vähenee ? Oletko nähnyt missään toimialassa että määräävä markkina-asema olisi pienentänyt hintoja tai sitten lisännyt myyjälle tuloja ? Se että metsänhoitomaksu muuttuu vapaaehtoiseksi on hyvä asia. Se lisää kustannusajattelua mhy:ssä. Tuo metsänhoitomaksun osuus vaihtelee mhy:n välillä. Joissakin se on vain 20 % tulorahoituksesta mutta joissakin mhy:ssä se voi olla päätulonlähde. Se vain osoittaa kuinka erilaisia eri mhy:t ovat.
Ongelma lienee kuitenkin se että kyseistä tavaraa tulee niin vähän yhdelle alueelle ettei sen kuljettaminen pitkille matkoille ole kannattavaa. Sama ongelma lienee lehtikuusenkin osalta jota sitäkin ohjautuu poltoon.
Kaippa se tavara pitäisi ilmaiseksi antaa että sitä johonkin kannattaa rahdata. Nuo pikkusahat eivät kaiketi ole pelastus koska niilläkin pitäisi olla tavaralle markkinat valmiina ennekuin hankintaan kannattaa ryhtyä. Sillä sitoohan tuo raaka-aineen osto aikapaljon pienen yrityksen pääomaa.
En minä ainakaan ottaisi sitä riskiä että jos minulla olisi kyseinen kuvio niin noilla prosenteilla istuttaisin siihen kuusta. Kyllä ilman muuta varmin ja turvallisin konsti on puulajikkeen vaihto lehtipuuhun.
Toisaalta olen myös sitä mieltä että kantojen poisto ei poista lahoriskiä kokonaan. Jäähän sinne kuitenkin niin paljon pienempää juuristoa jossa sitä lahottajaitiötä on valmiina.
Metsänvartija kirjoitteli motoharvennuksen puustovaurioista. Se on totta että niitä syntyy ja siihen että niitä ei synny ei päästä koskaan. Kyse on vain siitä miten ne voidaan minimoida. Siihen metsänvartija antoi myös vastauksen ja se on tapeettoman alusmetsän raivaus. Se että risukko ei ohjaa puitavaa puuta päin toista puuta ehkäistään jo aikapaljon vahinkoja. Samoin sillä että metsä ei ole niin tiukkaa ettei kaatuvat puut omailla oksillaan vedä viiruja jääviin puihin niin vahinkoja vältetään.
Se on totuus että Suomen teollisuuden tarvitsemaan puumäärää ei saada mitenkään tyydytettyä metsurihakkuilla. Ainoa millä siihen päästään on motohakkuun tehostaminen ja hyvien hakkuuedellytysten luominen.