Käyttäjän Metsuri motokuski kirjoittamat vastaukset
-
Äkkiä ajatellen tuo liiteri ei kuuluisi lahjakirjan mukaiseen alueeseen ollenkaan. Jos lahjakirjassa on maininta luovutetuista rakennuksista niin silloinhan liiteri ei siihen kuulu jos sitä lahjakirjassa ei ole mainittu.
Tuohon lahjatontin kokoon voisi soveltaa sellaista sanontaa kuin ” käytännön tapa” eli jos rajoja ei ole merkitty todistettavasti mihinkään niin silloin voisi soveltaa sellaista ajatusta että ne alueet jotka ovat sille vuokratontille ajatellun kuluvan niin ne alueet vahvistetaan rajaksi. Itse soveltaisin sen niin että mökki + reilut pihapiirit kuitenkin sen kokoinen että tarvittaville lisärakennuksille voisi saada rakennusluvan. Tässä voisi kunnan rakennustarkastaja antaa sopivan kokoisen tontin mitat.
Noissa kiloissa täytyy vain muistaa vetoautolle merkitty perävaunun maksimipaino. Samoin peräkärryn kokonaispaino ja kantavuus. Nämä kaikki rajoittavat pikkkukärryjen käyttöä. On paljon sellaisia kärryjä jotka antavat oikeuden kuljettaa tarvittavan määrän tavaraa mutta ei sitten vetoautonkoukkun rajoitukset sitä salli.
Sen vuoksi noissa metsä- ja maansiirtohommissa tahtoo olla että nelivetomaastureilla saadaan sellaiset lainmukaiset vetokyvyt aikaiseksi että kuljetus on lainmukainen. Jokainen sen tietää että siellä kärryssä on kuljetettava muutakin kuin pelkää kantokäsittelyvettä jotta homma metsässä sujuu jotenkin.
Eihän nyt ole siitä kiinnostaako kantokäsittely vai ei. Kyse on vain siitä että urakoitsija ei saa nyky kemeralla tarvittavaa korvausta joilla kustannukset kuitataan. Koneenkuski, jos on renki, niin sillehän kuluja ei kantokäsittelystä muodostu. Se ruiskuttaa kannot jos koneen omistaja käskee.
Tämä on vain neuvottelukysmys ja eiköhän tässäkin päästä neuvottelulla yhteiseen sopimukseen. Meillä ainakin menee niin että ostomies keskutelee asiasta metsänmyyjän kanssa ja esittää kustannuslaskelman käsittelylle. Siinä sitten sovitelaan laitetaanko käsittely vai ei. Ihan niin kuin muussakin kaupankäynnissä vaikka autokaupassa. Ostetaanko ne talvirennkaat vanteilla vai ei.
Toinen tie lienee se että kantokäsittely tehdään mutta kustannukset otetaan kuutiohinnasta ihan niin kuin metsäautoteiden ”ilmaiset murskekuormat”. Silloin neuvotteluosapuolina on ostaja ja urakoitsija.
Tuon hirvikannan tuottavuuden suhteen vain korjaus. Suomen hirvikanta ei ole niin tuottava kun se voisi olla. Itse asiassa aika huonossa kunnossa tuottavuuden suhteen. Nykyään lehmä / sonni suhde on vääristynyt ja se on vaikuttanut tuottavuuteen negatiivisesti. Se nyt ei puuntuottajien osalta ole mikään vahinko mutta halusin vain tarkentaa Gla;n kirjoitusta.
Toiseksi nykyisessä etujärjestöjen yhteisesti hyväksytystä hirvikannan hoitosuunnitelmassa on määritetty niin ihanne kanta, petojen saalispoistuma sekä metsästyspoistuma. Ennen ei petojen saalispoistumaa käsitelty erikseen nyt se on huomioitu verotussuunnitelmassa. Uskon että tämä aiheutaa entistä enemmän vaihtelua hirvikannan jäävässä kannassa eri paikkakunnilla. Petopaine tietyillä alueilla on varmaan aika vaikea ennustaa varsinkaan suden osalta jolla reviirit ovat suuret ja elävät sekä saalistavat pääosin laumassa.
Niin eihän meillä ole muuta mahdollisutta. Ennen EU;ta oltaisiin devalvoitu aika päivää sitten ja kilpailukyky olisi tullut sitä kautta. Euron aikaan ei näin voida tehdä ja nyt tämä devalvointi hoidetaan yhteiskuntasopimuksella. Joko helposti tai vähemmän helposti. Lainarahan varaan kun ei voida jatkuvasti elintasoa rakentaa.
Kyllähän se on totuus että tulorahoitus pitää riitää hyvinvointi yhteiskunnan ylläpitoon. Jos tulorahoitus ei ole riittävä niin silloin kuluja on vähennettävä ja nimenomaan sieltä johonka sitä rahaa menee. Ihmettelen vain näitä lehtien yleisönosstoihin kirjoittavia narisijoita jotka eivät tätä ymmärrä. Halautaan saattaa valtion talous kuntoon mutta ei haluta nähdä sitä miten se tehdään. Hokkuspokkus ratkaisua ei tässäkään hommassa ole.
Ei lienee epäselvyyttä tuollaisen lausunnon laatijasta. Selvää lienee myös se että se ei johda mihinkään. Saahan noita kirjoitella kirjoittamisen ilosta.
No jos ostajapuoli tekee sopimuksen kantokäsittelystä niin silloinhan maksaja lienee selvä eikä ongelmaa ole.
Meinasitko AC ihan itse lopetta laidunnuksen ?
Tottakai siitä ilmoitetaan isännälle. Ei kenekään tarvitse tehdä kannattamatonta työtä. Jos sitä joku haluaa tehdä niin tehköön. Talkootyöt tehdään joskus muulloin kuin työpäivisin.
Jesse: Työ maksatte jo ne mainitsemasi kulut korjuukuluina. Nyt tuli taas uusi kustannustekijä kun tuollaisen kemera lain väsäsivät.
Noilla vaatimuksilla ei yhtään järkevää nelivetorakkinetta löydy. Laita viisin kertainen raha lisää niin jo löytyy vaihtoehtoja kaikilla herkuilla.