Käyttäjän Metsuri motokuski kirjoittamat vastaukset
-
Ehkä metsien hyödyntäminen on toisella asteella kuin 6000 vuotta sitten tai heti sotien jälkeen jolloin hakkuut painottuivat vain päätehakkuu metsiin sotakorvauksien rahoittajina.
Nykyään metsienkäsittelyssä pohditaan vain maksimituottoa, joka onkin ihan ok. Mutta metsien käytöllä on myös muutakin tarkoitusta kuin maksimi puuntuotanto, joka on ilman mutta näistä tärkein. Eri intresien tavoitteet pitää täyttyä ja jonkinlainen metsien yhteishyödyntäminen on välttämätöntä. Ymmärrän hyvin että tehokkaan metsänomistajan on vaikea ymmärtää metsänsä muuna kuin pelkkänä puuntuottajana. Sen vuoksi kaikki tekijät jotka tätä heikentävät kyseenalaistettaan.
Mutta jokaisessa yritystoiminnassa on näitä muitakin tekijöitä ja metsän osalta ne ovat omanlaiset.
Eläs nyt jesse. Me jotka päivittäin kuljemme metsissä niin käymme aika usein samoilla alueilla joissa töissä ollaan oltu. Kyllä siinä oppii näkemään miten metsiä hoidetaan. Kyllä ammattiraivooja on aika oikeassa.
Nyt jo suorittava aloitti hirvikeskustelun. Tuskin 6000 vuotta sitten tapahtuneet asiat vaikuttavat nykyiseen hirvikantaan. Jokainen sen tietää miten hirvikantaa hoidetaan. Kyse on vain siitä että eri osapuolten intressit kohtaavat.
Eiköhän tuo kantokäsittely lopu ainakin harvennuksilta, jos isäntä ei ole valmis siihen tuomaan rahaa lisää. Noilla hinnoilla joita kemera tarjoaa niin toiminta on tapiollista yrittäjälle. Meillä harvennuksilta kantokäsittely on lopetettu jos niistä ei saada täyttä kulukorvausta takaisin.
Eikös ole hienoa että ammattimies vielä jaksaa töitä tehdä. Neuvona voisin antaa että ottaisi vaan sen eläkkeen ulos ja jos intoa raivuuseen riittää niin ottaisi eläkkeen ja palkan. Vielä kun noita hommia tekisi yrittäjänä niin tekis montakertaa paremman tilin kuin nyt. Hyvä tilitoimisto auttaa asiassa.
Jos Suomi ei rajoita lainanottoa oman yhteiskuntansa ylläpitämiseen niin sitten sen tekee EU. Nyt ollaan jo hyvinkin lähellä että EU ei asiaan puuttu.
Jos Suomen talous halutaan korjata niin sinne ne supistukset tulee tehdä missä on suurin menoerä. Jos Suomessa on 2 milj pienpalkkaista työntekijää joille jaellaan sosilaalietuja niin tehokkain kulurajoittaminen tapahtuu näiden etuuksien vähentämisenä, koska kuluerä on tällä sektorilla suurin.
Sen takia sosiaalietujen vähentäminen osuu aina pienpalkkaisiin, eläkeläisiin ja lapsiperheisiin. Noille henkilöstöryhmille jaetaan eniten sosiaalietuuksia yhteiskunnan varoista. Jokainen puolue tietää tämän ja nyt viimeistään ”villekin”. Sen takia asia ei muutu olkoon vallassa kuka tahansa.
Suomessa on noin 100 – 200 000 suurpalkkaista. Nämä henkilöt eivät nauti valtion myöntämistä sosiaalietuuksista nimeksikään. On siis turha pohtia sitä mitä näiden henkilöiden ”rankaiseminen” auttaa kun he eivät ole tämän yhteiskunnan edunsaajina ainakaan taloudellisesti. Toisaalta heidän lisäverottamisella saadaan niin pienet tulot valtion kassaan että ne eivät riitä vajetta korjaamaan.
Kannattaa muistaa että terveydenhuollon menoista alle 30 % ihmisistä käyttää 80 % menoista.
Tuota en ymmärrä että jos vesiosuuskunta perustetaan ja se menee persiilleen niin miksi ihmeessä kunnan ( meidän muiden veronmaksajien) ne kulut pitää hoitaa, Monesti näissä asioissa on kyse ihan muustakin kuin likaveden johtamisesta. Usein on kyse puhtaasta vedestä ja viemärit vedetään sen mukaisesti samaan monttuun.
Luulisi että puuhamiehet ja osakkaat hoitavat viulut kuten muussakin yritystoiminnassa.Eihän kunta voi lähteä takuumieheksi jokaiseen riskihankkeeseen.
Kyllä ammatti raivooja on siinä oikeassa että nykyään koulutetaan yliopistossa enemmän opiskelijoita kuin työelämä tarvitsee. Mm. humanisteja koulutetaan pilvin pimein vaikka suurinosa valmistuneista menee suoraan kortistoon. Sitten muutaman vuoden päästä ne kouluttautuvat uudelleen johonkin muuhun ammattin kun alan töitä ei löydy. Nythän meillä alkaa olemaan yliopiston käyneitä jo kaupan kassalla töissä. Tuskin tuo ostosten vetely lukupään ohi tarvitsee mitään yliopistotutkintoa.
Minusta lääke tähän on opiskelupaikkojen vähentäminen todellisten tarpeiden mukaan. Kunnon pääsykokeet jossa se paras aines valitaan varallisudesta riippumatta.
Tätä tietenkin yliopistot vastustavat sillä sehän aiheuttaisi välttämättä työntekijöiden vähentämistä ja sehän ei käy tietenkään. Samoin valtion tuki vähenisi kun opiskelijamäärät vähenisivät.
Jotenkin luulen että tuskimpa ne mihinkää siirtyy ennen kuin niistä on mhy ottanut osansa, joko valtakirjana tai muuten pienellä välityspalkkiona. Ei varmaankaan mhy tee tänä päivänä mitään työtä josta se ei kulujaan ota. Varsinkaan jos henkilö ei ole mhy:n jäsen.
Tuo hyvin menestyvien luultua parempi älykkyys tuskin johtuu varallisuudesta. Ehkä enemmän on kyse perintötekijöistä. Usein on niin että ihmiset hakeutuvat kaltaistensa mukaiseen seuraan. On myös niin että korkeastikoulutetut henkilöt hakeutuvat toisten korkeastikoulutettujen seuraan. Siten saattaa heidän perillisensä saadaa sellaisia geenenejä vanhemmiltaan että halukkuus tai vanhempien paine ajaa nuorukaista ponnistelemaan enemmän opintojensa eteen. Mutta suoraan vertausta siitä että varallisuus ja älykkyys kulkisi käsikädessä tuskin löytyy.