Käyttäjän Metsuri motokuski kirjoittamat vastaukset
-
Sen verran tuosta Metsästäjä-lehden artikkelista kommentoisin ja olisin jopa eri miletä siitä että taimien hirvituhot vähentyisivät jos taimikoihin jätettäisiin lehtipuuta syömistä varten. Omakohtainen kokemus on ollut että mitä vähemmän lehtipuuta niin sitä vähemmn hirviä. Nyt just raivaan sellaista aika tiukkaa kuusen / männyn taimikkoa jossa asuu ainakin emä uuden vasan kanssa. Raivasin viereisen 2 ha taimikon jossa oli myös asumisen jälkiä. Hirviperhe siirtyy sitä mukaan pois taimikosta kun raivuu etenee ja uskon että kun kaikki on raivattu hirvet siirtyvät muualle.
Ilmeisesti tuossa lehden artikkelissa lähdetään siitä ajatuksesta että mitä parempi emän terveydentila keväällä vasomisen aikaan sitä parempi on vasomistulos. Tästähän voisi päästä ”suorittavan portaan ” paljon kirjoittamaan ajatukseen siitä että mitä paremmin taimikot raivataan sitä huonommin hirvilehmillä on talvella ravintoa ja sitä huonompi on kunto vasomisen aikaan ja vasomistulos on heikompi. Oliskohan tässä yksi keino hirvikannan sääntelyy muiden toimien lisäksi ?
Mielenkiintoista. Nyt on hyvä verrata. Tilhin 460 raivattu tänä kesänä 37 ha. Katsotaan kauanko tilhin kytkin kestää. Voipi olla että tuo 160 ha ei täyty tänä kesänä. Nyt tilhi on kyllä toiminut vielä hyvin ja sähköinen seoksen säätö on toiminut erinomaisesti eri keleillä.
Vastaus löytyy Metsäjälehden artikkelista;
http://riista.fi/julkaisut/metsastaja-lehti/
sivu 40 – 42.
Kannattaa tutustua
Kuulin radiosta että yksi kiipeilijä olisi ollut Sini Saarela. Sen verran fiksu taisi olla hänkin ettei enää noussut venäläiselle lautalle. Olis voinut tulla jonkun verran pitempi keikka nyt venäjälle.
No niin. AC sen kertoi jonka jo arvasinkin. Seitsemän henkilön ”seminaarilla” olisi jotain järkevää sanomista. Meillä käy muutaman kerran kesässä enemmän porukkaa savusaunassa. Eikä se ole mikään ”seminaari”, vaikka samanhenkisiä ollaan. Ei ole ihme että johtajat eivät saapuneet. En minäkään tuossa asemassa olleena olisi tullut kun mitään keskusteluaihtoehtoa järkevälle mielipiteiden vaihdolle ei ollut.
GLA voisi tutustua vaikka viimeiseen Metsästäjä-lehteen jossa oli hyvä kirjoitus hirvikannan hoidosta. Siinä kirjoitus oli kiihkottomasti esitetty eikä se ollut mitenkään metsästäjiä suosiva kirjoitus, Siinä kannettiin nimenomaan huolta terveen hirvikannan geenipohjasta. Vuosisadan alusta saimme hirvikantaa myös uutta verta muuttona itärajan sekä länsirajan (lapissa) takaa joka osaltaan rikastutti geeniperimää. Minusta tutkijat ovat selvästi esittäneet oikean kannan koon ja se on noin 3 – 4 hirveä / 1000 ha. Minulla ei ole syytä epäillä ammatti-ihmisten tietämystä. Täytyy muistaa että Ruotsissa kanta on noin 7 – 9 hirveä / 1000 ha ja Norjassa jopa yli 10 hirveä / 1000 ha. Niihin kantoihin en minäkään hirvikantaa halua.
”Korholan metsäseminaarin” voi jättää niiden ihmisten ”seminaariksi” jotka siellä olivatkin. Tuolle seminaarille en paljon arvoa anna. Olen aikavarma että osallistujilla oli jo varmat mielipiteet sinne mennessä ko asiasta eikä ne siellä ole miksikään muuttuneet. Ovat vähän kuin ”putinin palaverit” ennakkoon valmiiksi päätettyjä.
Kiistaton tosia-asia on se että hirvikannnat ovat nousseet metsien iän nuorentumisen sekä ruokamaiden parantumisen johdosta. Se että kuka on syyllinen tai syytön on aivan turha pohtia. Nyt on vain kyse siitä kuinka hirvituhoja vähennetään ja hirvikantaa ylläpidetään hallitusti hirvikannan geenipohjan ja perimän siitä kärsimättä. Joten hirvikannan laskeminen tasolle 1,5 hirveä /1000 ha ei ole ratkaisu. Se kanta ei riitä terveelle geenipohjalle. Oikea kanta lienee tuplaten tuo esitetty. ”Korholan seminaari” ei ole se oikea ja tasapuolinen foorumi joka tämän asian voi päättää. Onneksi.
Osta vaan raaka-aarne heti ammatisaha käyttöösi Huskulta ja tilhiltä löytyy ne parhaat mallit. Huskulla nuo jota arto tuossa mainitsi ja tilhiltä joko 460 tai 480 mallit. Hyviä sahoja ovat nuo kaikki. Ota se josta saat parhaan tarjouksen. Nyt nuo tilhin valjaatkin alkavat olemaan ihan käypäsi mutta huskun balance on kuitenkin ihan ykkönen. Itse sahaan huskun valjailla mutta tilhin sahoilla.
Meneeköhän vähän puurot ja vellit sekaisin kun hirvimiehiä aletaan syyttämään valtion talouden huonosta tilasta. Voisko tuoto yhtymäkohtaa enää kauempaa hakea.
Eiköhän Kemijärven lopetus johtunut sellun hinnasta sekä suurista kuljetuskustannuksista niin satamiin kuin raaka-aineen kuljetuksissa. Lapista löytyy aina sen verran rauhoittamattomiakin alueita että yhden Kemijärvelle rahdatut männyt saadaan selluksi jos vain lopputuotteen hinta sekä rahdit ovat kohdillaan. Nythän Karvinen on todennut että oltiin vähän turhan hätäisiä tehtaan lopetuksen suhteen.
Noilla kantokäsittelyaineilla on sellainen tapa että jo seuraavana päivänä on jäljet kannnosta alkaneet haalistumaan. Siten on mahdotonta sanoa päivänkin jälkeen onko ruiskutus ollut kattava. Usein on niin että kantokäsittelyainetta ei juurikaan nuukailla vaan ainetta annetaan runsaasti kannolle,
Toisaalta minusta koneenkuljettajan ei tule murehtia sitä onko korvaus riittävä vai ei. Hänen tehtävänään on ruiskuttaa se aine kantoon ja sillä selvä. Jos käsittelykustannukset ovat alimoitettu työtehtävään niin se ei kuulu kuskille. Urakoitsijan tehtävä on asia hoitaa kuntoon tai sitten se tehdään tappiollisena jos neuvottelutaidot eivät riitä.
Se että onko aineen yleensäkkin järkevä tehdä niin olen samaa mieltä Timpan kanssa asiasta, Kanto on vain osa juuristo alueesta joka paljastuu hakkuun yhteydessä. Varsinkin hakkuu urien vierestä. Hyvien usein juuren niskat ovat paljaana eikä ne ole saaneet minkäänlaista suoja-ainetta.