Käyttäjän Metsuri motokuski kirjoittamat vastaukset
-
Kannattaa varmaan kokeilla.
Tiedoksi jesse että koirasusi on sen laatuinen risteymä että se on aina lainsuojaton. Perhon tapauskin olisi kuivunut kokoon jos kohteena oli ollut koirasudet niin kuin oletettiin. Tiedoksi vain että Perhon suunnnalla ammuttiin ihan luvallisesti (dna-tarkastettu) koirasusia -80 luvulla, Itse metsästin tuolloin tuolla alueella ja muistan hyvin kun sinne yhteisjahtia perustettiin.
Olipa ammattitaitoinen petoasiantuntija vai menikö arvaukseksi. Tähän mennessä suden ja koiran ristymää ei ole voitu tunnistaa kuin dna-analyysilla.
Sen vuoksi Perhonkin tapaus kesti näin pitkään kun dna-analyysien varmistus kesti.
Ei näillä hirvi- ja petomäärillä ole markkina-arvoa Keski-Eurooppalaisille metsästäjille. Ei ne tyhjiä metsiä tule tarpomaan edes elämyksien hinnoilla. Hirvikanta kun kaksinkertaistetaan niin jo alkaa virtaa löytymään. En tosin kannata itsekkään moisen hirvikannan kasvua sillä haitat ovat hyötyjä suuremmat.
Nykyään on hyviä mönkijöitä lähes jokatoisessa talossa niin sillähän ne taimilaatikot on hyvä jakaa jo valmiiksi. Jopa tuollainen mönkkäri kannattaa jo vuokrata jos isommasta taimimäärästä on kyse. Itsellä on pieni puukärry mönkkärissä ja sillä jako aukolle sujuu helposti.
Kyllä se on merkittävä tulonlähde syrjäkylille jossa on paljon valtion metsäomaisuutta. Se tuo sinne alueelle merkittävän määrän turisteja kun muu turisti ryntäys kesän jälkeen loppuu. Varmaankin monet kauppa ja majoitusliikkeet ottavat mielellään nämäkin eurot vastaan.
Ei tuo kuntienkaan etuosto-oikeus ole toimiva. Nyt kunnat ostavat verorahoilla taajamien lähellä olevia metsäpalstoja ja siten ohjaavat kaavoituista heille edullisempaan suuntaan. Toisin sanoen eivät myönnä muille rakennusoikeuksia vaan edellytttävät rakentamista omille kaavoitetuille tonteille.
Täällä omassa kunnassa kaupunki ostaa järestäin kaikki palstat jotka kohtuullisen matkan päästä tulee myyntiin joko vaihtomaaksi tai sitten suojamaaksi ettei niille pääse tulemaan rakennushalukkuuta. Varmaan tämäkin vaihtelee kunnittain mutta näin meillä.
Nyt olen just raivaamassa sellaisessa vuoren rinteessä jossa on aikamoinen kivikko. Eilen laitoin jalkaan Meindelin vaelluskengät jotta tukea nilkoille löytyisi. En tiedä minusta nuo vaellus ja offroad kengät eivät oikein sovi raivaukseen. Ainakaan minulle. Ne ovat liian jäykät kulkea. Tosin kyllä nilkat ovat tukevasti paketissa ja ehkä sen vuoksi ovat liian jäykät kun vielä pohjat eivät jousta niin kävely on aika tökkivää. Toisekseen nauhat kengän päällä keräävät yllättävästi pikkurisua ja siten hankaloitta kulkemista.
Tänään pistin jalkaan sitten jonseredin metsurin saappaat kun satoi. Minun jalkaani ne sopivat parhaiten. Loppujen lopuksi louhikossa oli parempi kulkea kuin kengissä oli elastisuutta. Risut eivät tarttuneet ja jalat pysyivät kuivina. Perinteiset Nokia kumpparit eivät sovi minusta mitenkään. Ne ovat kuin paljain jaloin kävelisi metsässä.
Normaali maastolenkeillä (metsällä) vaelluskengät ovat ok varsinkin kun jättää kaksi ylimmäistä hakasta nauhoittamatta.
Hein puuntakunen. Juuri tuolla aiemmin kerroin että hirvivahingot korvataan kaatolupamaksuilla ja peto vahingot metsästyskorttivaroista, Ei niihin valtion rahoitusta ole käytetty ennenkään.
Niin. Hirvituhot maksetaan juuri noista kaatolupamaksuista tänäkin päivänä. Tämä EU:han on puuttunut juuri tuohon vahinkomaksuun ja sitä kun ei valtio saisi maksaa. Tähän ministeriö on juuri väsännyt vastinen ja todennut että nykyistä tapaa pitää jatkaa. Sama koskee myös petokorvauksiin, jotka myöskin rahoittaa pääosin metsästäjäjiltä perittävistä metsästyskorttivaroista.
Nytkin metsästäjät itse asiassa maksavat niin peto kuin hirvivahinkokorvaukset. Jos EU:n vaatimus menee läpi niin ilmeistä on että metsästysoikeuden vuokraaja tulee korvaamaan kyseiset vahingot. Katsotaan sitten kuinka niitä korvataan. Tässähän voi käydä niinkin että metsätysseurat ja maanvuokraaja ei pääse yhteisymmättykseen korvauksesta ja maat jätetään vuokraamatta eikä korvausvelvollisuutta synny, mutta ilmeisti vahinkoja kyllä.
Kuitenkin on varmaa että hirvestä eikä suurpedoista synny ns. vapaata riistaa tulevaisuudessakaan vaan se tulee perustumaan aina kiintiöihin ja erityislupiin. Nämä ”suurriista” luvat ovat joka maassa luvallisia. Ainostaan metsästystavat eroavat maittain. Tähän velvoittaa jo kansainväliset sopimuksetkin niin riistan veroitusta kuin riistan turvaamista koskevien pykälien osalta.