Käyttäjän Metsuri motokuski kirjoittamat vastaukset
-
Monessa asiassa olen suorittavan kannassa samaa mieltä mutta siinä en ole että metsänomistajan tarvitsi murehtia hakkuun kustannuksista. Se että palsta on yli 300 m päässä ei löydy perusteluja harvennusvälien vähentämiseen. Ainostaan sellaiset hakkuukohteet jossa liikkuminen on todella hankalaa niin näin voidaan ajatella. Nopeasti mieleen tulee todella jyrkät mäenrinteet jossa kaltevuudet ylittävät 25 asteen sekä ojitetut suot.
Metsänomistaja kasvattaa metsänsä niin kuin näkee sen hyväksi. On ne sitten e-puuta tai ainespuuta. Sekä saattaa leimikot sellaiseen hakkuukuntoon että hakkuu yrittäjä voi työn tehdä kelvollisesti. Sitä on turha murehtia mitkä on hakkuun kustannukset yrittäjälle. Sitä varten on sopimusneuvottelut joissa yrittäjän on nämä asiat huomioitava sopimusta tehdessään.
laita pari kuvaa niin saadaan jotain ”kättäpidempää”.
Jesse ! Emme ole kitisseet vaan tuoneet epäkohtia esille. Minulle henkilökohtaisesti ei ole mitään sitä vastaan että kantokäsittelyainetta mätetään harvennuksille. Mutta ymmärrät hyvin ”tarkan euron miehenä” että siitä saatava korvaus pitää olla oikea. Ei kukaan yrittäjä voi tänä päivänä töitä tehdä talkoilla normaaleina työaikoina.
Se on aivan sama kuinka paljon sitä mömmöö työnnetään kunhan korvaus on oikea työhön nähden. Ei hetkauta pätkääkään vaikka sitä kuinka paljon menee mahan kunhan se vajaa puolidesiä menee siiihen katkaistuun kantoon.
Minusta tuo aineen menekki ei ole ongelma. Ongelma on enemmänkin siitä maksettava korvaus. Kyseinen kantokäsittelykorvaus on hinnoiteltu mottien mukaan ja se on hinnoiteltu alunperin aukkojen mukaan. Normaalisti aukkohakkuussa kantokäsittelystä saa yrittäjä noin parisen sataa euroa päivässä, joka vastaa siihen mätettyjä kuluja. Mutta harvennuksella varsinkin energiapuunosalta puhutaan jopa 20 euron päivähinnoista kun kuutiokertymät ovat huomattavasti pienemmät. Tuo on yrittäjälle tapiollista toimintaa ja sen osalta taksoitusta pitää korjata. Sahauksia harvennuksilla tulee enemmän kuin aukkohakkuussa joten aineen menekki / kustannukset ovat suuremmat.
Nyt taisi edellä oleva juuri tulkita metsälakia niin kuin itse sen halusi. Tuo lakihan ei tarkoita sitä että kohde on luonnotilainen. Sehän riittää että se on kyseisellä hetkellä luonnontilan kaltainen. Siten esim ruoppaustoimet eivät välttämättä sulje pois kohdetta metsälain ulkopuolelle. Ilman kuvaa näkemättä on mahdotonta sanoa onko kyseessä metsälakikohde. Paikallinen mhy autaa tässä asiassa jos muuta apua ei ole saatavilla. Mikäli kohde ei ole metsälakikohde niin ilman muuta kosteikko kannattaa tehdä. Viehän se rahaa mutta paikallinen metsätysseura voisi tulla talkoisiin.
Aloittaja on varmaan saanutkin jo hyvät ohjeet kaikilta keskustelijoilta joten siltäosin asia kunnossa. Noin yleisesti voisin tuohon raivaukseen todeta että poistakaa ne pensasryhmät jo mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Viimeistään siinä vaiheessa kun perkauksen jälkeen seuraava raivaus tehdään. Tässä vaiheessa kun puuryhmät (yleensä koivut) poistetaan niin työn on helppoa. Itse tänäänkin raivuulla poistin noista ryhmistä vain osan puita en tietenkään kaikkia. Jätän joskus ryhmään yhden tai kaksi. Niistä toisen saa sitten motolla helposti pois. Jos puuryhmään jättää useamman niin motolla saa kaikkiin naarmut kylkiin.
Noista tuulenkaadoista josta jesse kirjoitti niin itse jätän pitkän kannon sen vuoksi että juurakosta valuu hiekkaa puun tyvelle kun puu on nurin. Kyllä sen saa sahattua ihan juurestakin mutta teriä menee jo muutenkin ihan riittävästi. Sitä en kyllä usko että jessen työmaallakaan ole sellaista motoa käynyt että mottisen puun pystyyn nostaa. Ne puut jota motolla voi pystyyn nostaa ei kovin kummoisia ole.
Ei muuten jesse ole kyseessä ammattitaidosta. Totuus on se että se on kourakohtainen asia. Joillakin kourilla se poistaminen onnistuu paremmin kuin toisella. Aina on vaarana kaikilla kourilla että joko syöttörulat tai karsimaterät naarmuttavat jääviä puita. Samoin kun käytetään ”ylisahausta” kun karsimaterät ovat auki niin koura sahaa helposti toiseen puuhun. Se koura jolla itse työskentelen on todella hankala poistaa näitä pensaspuita ja jos on vähän suurempi puuryhmä niin jätän pystyyn tai sitten teen sen puolen – metrin kantoon. Suosittelen ehdottomasti näiden ryhmien poistamista / karsimista jo aikaisessa vaiheessa raivaussahalla. Toisaalta se myös hidastaa hakkuutyötä todella paljon ja monet urakoitsijat jättävät ne suosiolla pystyyn. Nehän ovat lähinnä virhe väärin tehdystä raivauksesta.
Nyt jesse hyppäsit ihan vieraaseen aiheeseen. Katso tuo otsikko. 🙂
Totta, mutta pääosin tuo käsittely tapahtuu ulkona ja kattiloiden siiloissa johonka ne konellisesti mätetään. Home ongelmaa löytyy myös karsitusta rangasta. Mutta varmaan on että jos on kovasti allerginen (aiemmin oireita homeista) niin ongelmia tulee.
No jos lumikon mahaan mahtuu myyrä päivässä niin lähes pari vikkoa siihen menee. Kettu poloinen sutkauttaa nuo kymmenen kerralla. Ei ollut mikään yllättävä uutinen. Isokokoinen koira pistelee tuo saman vielä nopeammin.