Käyttäjän Metsuri motokuski kirjoittamat vastaukset
-
Olen Arton kanssa eri mieltä että kyllä se bensa vain vanhenee. Se tekee tuota valkoista tahnaa josta Arto kirjoitti. Se olikin uutta se on nimenomaan hartisia joka sen aiheuttaa. Meillä on 4- tahtisia ruohonleikkureita ja perämoottoreita joissa on tuota samaa ongelmaa vanhoilla bensoilla. Niissä ei ole käytetty 2- tahti öljyä joten vika ei voi olla siinä. Itse olen ajanut nuo ylivuotiset bensat sekoittamalla ne tuoreimpaan bensaan ja hyvin ovat menneet läpi. Mutta tärkeintä lienee että syksyllä kauden jälkeen kaasittimet ajetaan tyhjäksi bensoista.
Samoin tuosta 2- tahtisen savutuksesta että se savun määrä ei liiemmälti kasva eri öljyillä. Savun määrään vaikuttaa öljyn määrä bensa seoksessa ja tietysti kaasuttimen säädöt. Mutta savun hajuun voi vaikuttaa eri öljyillä. Jotkin öljyt antavat todella pistävän hajun riippuen öljyn lisäaineista.Itse olen huomannut tuon saman että naava on lisääntynyt huomattavasti. Ehkä täällä sisämaassa ei nuo Kuolan saasteet ole niinkään vaikuttaneet, mutta väitän että öljylämmityksen väheneminen pientaloissa on myös vaikuttanut rikkipäästöihin. Samoin kaukolämmöllä on oma vaikutuksensa kun savukaasut on saatu puhdistettua paremmin keskitetysti. Huomasin tänä keväänä pilkkireissulla ettei – 90 luvun kaltaisia nokilaskeumaa ollut järvien jäillä. Keväällähän jäät olivat mustana sateiden mukana tuleesta noesta. Suunta on hyvä kunhan sama vielä jatkuisi.
No eihän ne Kilpisjärven tai koko Ylä-Lapin kettupopulaatiot vaikuta Suomen metsänkasvatukseen mitenkään. Sopulivaelluksia on ollut vuosituhansia samalla tavalla onko niitä kettuja metsästetty vai ei. Antonnin ja Jalkasen kannattaisi pikkuhiljaa uskoa siihen totuuten että pienpetokannoilla ei vaikuteta myyrä eikä sopulien massa esiintymiseen kuin minimaalisesti. Mutta onhan se vaikeaa varsinkin AC:lle joka on vuosi joikanut tuota myyrä ja hirvi filosofiaansa. Mainehan siinä menisi.
Voin antaa periksi. Totta se on että pannoituksella saatetaan aiheuttaa kärsimyksiä lähinnä hiertyminä ja muina vahinkoina. Niinhän nuo tutkijat väittää ettei ongelmaa ole ollut. Varmaan tuossa yhdessä kirjoituksessa viitattiin Oriveden karhuun jossa oli paha hiertymä kaulassa ja arveltiin sen pannan aiheuttaamaksi. Ilmeisesti kuitenkin nämä ”kusipäät” olivat sörkkineet pesässänukkuvaa karhua terävällä kepillä ja siten vahingoittaneet kaula. Sehän karhu oli toistamiseen ajettu pesästä ennen kuin karhu kävi näiden ”nuijien” päälle. Näitä miehiä ei voi mitenkään sanoa metsästäjiksi ja saivat ansionsa mukaan. Valitettavasti siinä kuoli myös se karhu ihan turhaan.
Yksi toinen olisi kaivettujen ojien varret kun ne tupaa pusikoitumaan. Ne olisi myös hyviä kanalintujen suojapaikkoja ja kelpaa ne muillekin suojapaikoiksi. Eihän sitä kaikkia ojan varsia tarvii jättää raivaamatta mutta pätkiä sinne tänne.
Tuosta suorittavan kirjoituksesta voisi päätellä sen että hän ei kovinkaan suopeasti suhtaudu noihin pannoitustouhuihin. Minusta pannoitus itseasiassa on erinomainen ajatus ja mitä enemmän pannnoituksia tehdään sitä paremmin susien liikkeitä voidaan seurata ja siten vältää niiden aiheuttamia vahinkoja. Samoin voidaan tarkemmin kohdentaa vahinkoja aiheuttaneet eläimet ja poistaa ne tarvittaessa yksilöllisesti. Se on totta että pannoitus ei ole sudelle kovinkaan mieluinen kohtelu mutta uskon että eläin palautuu niistä melko hyvin. Samoin puustolliset vahingot jäävät vähäisiksi sillä eihän niissä taimikoissa ajeta edes takaisin vaan kerralla läpi ja se on siinä. Tottahan siinä jokunen taimi voi taittua mutta tapahtuu sitä hävikkiä muutenkin.
Minusta metsästysseurat voisivat suhtautua hyvinkin suopeasti pannoitustoimintaan ja itse olen valmis myöntämää lupan ilman kyselemistä pannoittajille seuramme alueelle.
On hauska mies on….. Pitäsi vaan keksiä jokin uusi aihe josta tämä hauskuttaja voisi käyttää tuota verbaalista lahjakkuuttaan. Hirvi ja myyrä asiat alkavat olla jo niin loppuunkaluttuja aiheita.
Hei ketä kiinnostaa Kilpisjärven myyrät ? Se on ihan sama onko niitä kettuja siellä vai ei. Kilpisjärvellä oli tarkoitus palautaa naali takaisin luontoon koska kettu oli sen syrjäyttänyt. Kilpisjärven myyrillä on todella vähän tekemistä puun kasvatuksen kanssa.
Tuoko on se aineisto johonka sinä AC nämä ajatukset perustat ? Aika heppoisesti mennään. Nyt alan ymmärtämään pikkuhiljaa koko jutun juonen. Odotin kyllä aika paljon enemmän tutkimusfaktaa. Toivottavasti maltan olla enää kommentoimasta näitä myyräjuttuja.
No ei AC tiedät sen itsekkin. Pienpetokanta ei ehdi reagoida myyräkannan kasvuun. Kun syklin mukainen myyräkanta räjähtää kasvuun niin myyräkanta vähintään satakertaistuu siinä ajassa jossa pienpetokanta kaksin – kolmin kertaistuu. Sen vuoksi pienpetokanta ei ehdi reagoida myyräkannan kasvuun. Mikäli näin haluttaisiin olisi pienpetokanta jo ennakkolta kasvettava jo silloin kun ravintoa olisi vielä niukalti tarjolla. Tämä on luonnon vastaista. Mitä sen jälkeen tapahtuu vahvalle pienpetokannalle kun myyräkanta romahtaa ja ravintoa on niukalti ? Vastaan itse. Se kuolee aliravitsemuksen aiheuttamiin sairauksiin ja loisiin. Siten ollaan taas alkutekijöissä.
Voidaan ajatella myös että pienpetojen metsästyksellä puuttutaan tähän nälkäkuolemaan ja tasataan ravinnon vaihtelusta johtuvaa kuolleisuutta. Toisaalta tämä on myös eräässä mielessä karhun palvelus koska näin pienpedot lisääntyvät tasaisesti koko ajan koska kuolleisuuden aiheuttamaa vaihtelua ei synny.
Mutta se on varma että mikään pienpetopopulaatio, joka luonnossa elää ilman ihmisen toimittamaa lisäruokintaa, ei pysty yksin vaikuttamaan myyräkantojen syklimäiseen kasvuun. Tämä on samanlainen asia kuin hirviasia. Asia on vain näin ja vahinkoja on pyrittävä välttämään omilla toimilla. Tappaminen ei ole ainoa ratkaisu täällää myyrä puolellakaan. Olemme muokanneet luonnon siihen malliin että se palvelee parhaiten omia tarkoitusperiämme ja se myös tuo silloin lisähaasteita toiselle puolelle.