Käyttäjän Metsuri motokuski kirjoittamat vastaukset
-
En minä ainakaan ottaisi sitä riskiä että jos minulla olisi kyseinen kuvio niin noilla prosenteilla istuttaisin siihen kuusta. Kyllä ilman muuta varmin ja turvallisin konsti on puulajikkeen vaihto lehtipuuhun.
Toisaalta olen myös sitä mieltä että kantojen poisto ei poista lahoriskiä kokonaan. Jäähän sinne kuitenkin niin paljon pienempää juuristoa jossa sitä lahottajaitiötä on valmiina.
Metsänvartija kirjoitteli motoharvennuksen puustovaurioista. Se on totta että niitä syntyy ja siihen että niitä ei synny ei päästä koskaan. Kyse on vain siitä miten ne voidaan minimoida. Siihen metsänvartija antoi myös vastauksen ja se on tapeettoman alusmetsän raivaus. Se että risukko ei ohjaa puitavaa puuta päin toista puuta ehkäistään jo aikapaljon vahinkoja. Samoin sillä että metsä ei ole niin tiukkaa ettei kaatuvat puut omailla oksillaan vedä viiruja jääviin puihin niin vahinkoja vältetään.
Se on totuus että Suomen teollisuuden tarvitsemaan puumäärää ei saada mitenkään tyydytettyä metsurihakkuilla. Ainoa millä siihen päästään on motohakkuun tehostaminen ja hyvien hakkuuedellytysten luominen.
Olet AC oikeassa tuosta metsokannan pudotuksesta. Mutta täytyy myös muistaa että metso on eteläsuomessa ollut rauhoitettu vähintään 15 vuotta ja siitä huolimatta kanta ei ole noussut. Suurin syy on ilman muuta metsien pirstoutuminen ja nykyiset hakkuut vaikka viime aikoina onkin tuohon puuttuttu kiitettävästi. Samoin pienpetokannoilla ja jopa munintajan säällä on suuri merkitys.
Täällä Keski-Suomessa on tilanne hyvä. Metsokanta on ihan kohtuullinen ja nousussa pitkästäaikaa. Metsien 60 – 70 lukujen suuret aukkohakkuut ovat alkaneet korjaantua ja nyt niissä alkaa olemaan jo hyvä metsä päällä. Samoin ilveskannan lisäys on verottanut supikoirakantaa ja myös kettujen määrää ja siten lintukanta on saanut mahdollisuuden kasvaa. Seurat ovat rajoittaneet metsästystä järkevästi ja siten elinolosuhteet ovat kohetuneet. Eli hyvään suuntaan ollaan menossa.
Jos tunnet Jesse henkilön tee välittömästi ilmoitus poliisille. He tutkivat asian ja vievät aseet pois kyseiseltä henkilöltä. Yleisen turvallisuuden vuoksi tuollaiset henkilöt eivät ampuma-aseita saa pitää.
Tuo kyllä on tosiaan nyrkkisääntö. Se ei välttämättä johdu tuosta katkonnasta vaan nykyisestä tukin laatuvaatimuksesta. Eipä taida olla sellaista seppää joka sanoo kuuusikosta kuinka suoraan se puu lopullisesti on ennen kuin se on oksattomana. Monesti itsekkin olen yllättynyt kuinka hyvältä näyttänyt metsikkö ei olekkaan niin hyvä miltä se päältä näyttää.
Tuo katkonta on itse asiassa puhdasta matematiikkaa jonka kone tekee ja kuskihan sitä muuttaa laatuvaatimusten mukaan. Kyllä nykyään tukin laatuvaatimukset ovat vain nousemassa ostajan toimesta ja se on vahingoksi metsänmyyjälle.
Se on nyt niin että aina menee tukkia kuituun tai pikkutukkiin. Harvoin tulee sellainen tilanne että katkontaikkuna ja tukin mimipaksuus osuus samaan kohtaan. Yleensä se tapahtuu niin että katkonta katkaisee sen sentti – pari ennen minimipaksuutta. On se apti sitten kenen firman tahansa. Sen vuoksi on hyvä että siitä tehdään pikkutukki kuin kuitu. Näin kantorahatulo kasvaa.
Noista katkontapituuksista sen verran että ne vaihtelevat paljon ostajista riippuen ja jopa myyntiajankohdasta riippuen. Eri puolilla Suomea on erilaisia pituuksia riippuen täysin ostajista. Katkonta riippuu täysin siitä mitä ostaja haluaa puusta tehtävän. Mitä lopputuotteita ostaja haluaa tehtävän. Olen itsekkin juntannut tukkia aina 31 dm alkaen, mutta nyt sitä mittaa ei enää ole käytössä. Lyhin mitta männylle on nyt 40 dm ja kuuselle 37 dm. Tällä on selvä vaikutus myös kuidun tai pikkutukin määriin.
Hieno homma Metsäkupsa. Tuo peltojen metsitys ei todellakaan ole laiskanmiehen hommaa. Se että kuvio mätästetään ja istutetaan on varmaan se pienin homma. Sen jälkeen alkaa vasta se hoitotyö jolla se todellinen metsä saadaan tehtyä.
Eikös se ole hyvä että pikkutukilla minimoidaan kuidun määrä ? Tavoitteena lienee kuitenkin saada mahdollisimman hyvä kantorahatulo. Kyllä sen jo työssään näkee milloin pikkutukki on aptissa niin kuitumäärä romahtaa silmissä. Minusta on vain hyvä että pikkutukki ei ole pelkästään tyvitukista tehtävää. Sehän on vain parempi että sitä voidaan tehdä rungon mistä osasta tahansa. En kyllä ymmärtänyt tuota TS:n kommenttia.
Pikkutukki tehdään tukin ja kuidun välistä. Sille annetaan pääosin samat mitat kuin tukille. Kone apteeraa sen silloin kun lyhintä tukkia ei muodostu ohuen latvaläpimitan vuoksi. Yleisin pikkutukin minimi latvamitta 13 cm kuusella ja 12 cm männyllä. Tukilla nuo minimit pyörii kuusella 16 cm ja männullä 15 cm. Laatuvaatimus on hieman korkeampi suoruuden osalta kuin tukilla johtuen pienestä saannosta.
Kyllä tuo omavalvonta on jo aika kattavaa. Itse teemme jokaisesta leimikosta yhden tai useamman kontrollimittauksen. Lisäksi kone automaattisesti velvoittaa ottamaan satunnaisrunkomenetelmällä kontrollin. Lisäksi puunostaja tekee silloin tällöin tarkastusmittauksen omilla laitteilla jossa tarkistetaan että moton mittausvälineet ovat kunnossa. Lisäksi tukkien pituusmittaus on ihan päivittäistä useampaankin kertaan.
Noihin kontrolleihin viikossa menee aikamonta tuntia on niitä sen verran tiukkaan.