Käyttäjän Metsuri motokuski kirjoittamat vastaukset
-
Yllä olevista kommenteista voi jo päätellä minkä tasoisista väitöksistä niitä tohtorin arvoja tippuu.
Yhdyn AJ:n mielipiteeseen. Ota ne kaikki lepät heti ensimmäiseksi pois jos aiot kuusta siinä kasvattaa. Tuo leppä typettää sitä maapohjaa liikaa ja aiheuttaa lähinnä boorin puutosta ja kuuset ei sen jälkeen kelpaa kuin kuitukattilaan. Samalla voit riipasta ne risut niiden puiden juurilta raivurilla pois jotta ne ei pyöri moton kourassa.
Tuossahan olisi se jessen energiapuukohde josta kemeran kanssa saat ihan hyvän kantorahatuoton.
Tulipa toinen kysymys kun entistä kirjoitin. Jos haluat niin jätä nuoret kuuset harventamatta ennen leimikon varsinaista harvennusta. Minä suorittaisin harvennuksen jo nyt koska tahtoo olla niin että nuoret taimet kestävät käsittelyä aika hyvin tuossa kokoluokassa. Jos ne annetaan nyt järeytyä tulee niistä myös näköeste varsinaiseen harvennukseen samoin niihin tulee naarmuja ja oksia katkeaa herkemmin. Harvennus, jos mahdollista, lauhalla kelillä ja sen jälkeen raivaussahalla poistetaan viottuneet nuoret kuuset pois.
Minä teksin tuon harvennuksen aika alarajoille jotta nuorille jäisi sitten valoa myös järeytymiseen. Muutoinhan ne jäävät turhan jälkeen kasvussa valon puutteesta johtuen.
Tänään (huomenna ja ylihuomenna ) oli juuri työn alla tuollainen kohde. Se on ongelma jos alikasvos on kovinkin harvaa ja niitä joitakin yrittäisi sitten säästää. Samoin jos hakattava puusto lähentelee mottia niin se antaa jonkin verran haastetta työskentelyyn lähinnä kaatosuuntien valinnassa. Eipä siinä muuta ole kuin hakkuu mieluimmin lauhalla kelillä kuin kovalla pakkasella. Silloin nuoret alut kestää vähän paremmin ”kuritusta” eikä heti vaurioidu. Mutta aina se on vähän ongelma ja välillä se onnistuu ja välillä ei onnistu.
Arvostus sen kuin kasvaa noita tohtori väitöksiä kohtaan. Taitaa kohta olla noillakin papereilla vessapaperin arvo. Tohtoreiden arvostus noita väitöksiä kohtaan jo tunnetaan. Eivät kovin korkealle enää kuulemma arvosta. Tietävät jo mitenkä noita väitöksiä väsätään. Väheksymättä LV:n väitöstä, kun en tunne, niin hyvä kuitenkin että kiinnostusta titteleihin riittää.
Niin tarkoitin tuosta viilaamisesta sitä että jatkuvasti tulee uusi päivityksiä nykyisiin ohjelmiin. Päivityksillä on monta tarkoitusta. On käyttäjäympäristön parannuksia, tarkkuuden kohentumista (laskentatehon kasvua) ja jne. Tuossa motomittauksessa ollaan jo menossa siihen suuntaan että tarkuus mm . pituuden osalta pitää olla jo senttin luokkaa. Tavoitteena ideaali pituuden mittaus. Se että miten siihen päästään kaikkilla keleillä on aikamoinen haaste.
Esitit monta kysmystä liittyen mittauksen softaan johonka en osaa vastata kun en ole koodinvääntäjä. Ehkä noihin kysymyksiin täytyy etsiä vastaus jostain muualta kuin tämän foorumin ”asiantuntijoilta”.
Empä usko että tuo ohjelman väsäys nyt ihan kovinkaan helposti onnistuu vaikka Linux oliskin käyttöjärjestelmänä. Jos olet jonkisenkin verran käyttänyt moton apteerausta niin ei se luotettavan laskentakaavion tekeminen ihan pikku koodauksella onnistu. On sitä jo vuosikymmen ehkä toinenekin kehitetty ja nykyäänkin siinä on sen verran muuttuvia tekijöitä joita joudutaan hiomaan jatkuvasti. Käyppä kysymässä vaikka motomit- ohjelmaa (Pasi Lääninpää) joka sovelttuu aika helposti minkälaiseen alustaan vain.
Voithan sinä Taneli laittaa metsästyksen osalta metsäpalstallesi minkä hinnan haluat. Se ostaa kuka sen tarvitsee. Ilmeisesti tuolla pinta-ala kiintiöllä tarkoitat hirvenmetsästykseen liittyvää tuhannen hehtariin maapalaa. Sen voi käytännössä sanoa että ei tuon pienemmällä alueella oikein metsästys onnistukkaan. On sitten seuruemetsästys tai sitten myytty metsästysoikeus. Mutta onhan tuota muutakin metsästystä kuin hirvijahti ja siinähän ei ole mitään pinta-alarajoitusta. Myy ne oikeudet jos olet rahantarpeessa.
Tätä samaa rahastusta käyttää myös UPM täällä Pohjoisessa Keski-Suomessa. He ottivat maansa pois omalta henkilökuntaseuralta ja pistivät maat avoimeen tarjouskilpailuun. Nyt maita hallitsee parin yrityksen yritysrypäs joka harrastaa siellä kaupallista metsätystä. Näyttää tämä tarjousmenettely olevan tulevaisuutta ainakin isompien metsäkappaleiden osalta. Tuossa UPM:n lohkossa oli arvioilta 2000 – 3000 ha.
Itse olen havainnut että ilvesten runsastuminen on lisännyt metsäkanalintujen määrää. Tästähän oli myös kirjoitettu viimeisessä metsästäjä – lehdessä. Samoin täällä meillä, missä pienpetojen metsästystä ei rajoiteta, on supikoirien ja kettujen saalismäärät romahtaneet. Itse arvelisin sen johtuvan ilves- kannan suurentumisesta ja siitä että ilves kuten susikin poistaa muita petoeläimiä reviireiltään. Ilveksen kohteena ovat supikoirat ja myös kettujen pennut mikäli aikuiset ketut eivät saaliiksi jää. Se on hyvä että supikoirien ja kettujen vähetessä metsäkanalintujen poikueet ja munat jäävät paremmin rauhaan ja mahdollisuus kannan lisääntymiseen on olemassa.
Pitäisköhän AC:n kummppaneineen ottaa ilves myös samanlaiseksi haittaeläimeksi kuin hirvi ?