Käyttäjän Metsuri motokuski kirjoittamat vastaukset
-
Itse olen kyllä huomannut että aika vähän siihen puun kaatosuuntaan voi vaikuttaa sahauskulmalla. Eli kummalla puolella terää puun sahaa. Enemmän siihen vaikuttaa puun kallistuvuus, tuuli, ja oksapaino. Ihan niin kuin motonhommissakin kun mennään koneen ylärajoille.
Itse otan ensimmäisenä huomioon tuulen suunnan ja ehdottomasti raivaus linjaraivauksena. Jos puu on kaatuumassa raivaamattomalle niin välittömästi kädellä autetaan oikeaan kallistussuuntaan. Pidetään se raivausalue puhtaan, Jonkin verran voi auttaa nykäisemällä terää tai heittämäällä sivulle tyveä terällä kuten yllä kerrottiin. Rinteen raivaan aina sivukulkuna kaatamalla puut alarinteeseen.
Kiintotilavuus on aina kaikilla sama, Muuntokerroin on se jolla pinokuutio muutetaan kiintokuutioksi. Se muuttuu aina lajikkeen mukaan metsurityönä tehtäessä. Kiintokuutiostahan sitä kauppaa tehdään.
Jos moto hakkaa e-puun niin mittaustapa on sama kaikilla tavaralajeilla. On luonnollista että metsurintyönä tehdyssä rangassa on kerroin eri kun tavara on kierompaa ja ” ilmaa” on kasassa enemmän. Eiköhän koivukuidullakin ole eri kerroin kuin havukuidulla.
Tarkennuksena vain että kyllä ne rekat hakee peruutuspistoistakin jos peruutusmatka on kohtuullinen pari – kolme autonmittaa. Muuten kyllä suositis on lenkki tai tarpeeksi tilava t-haara. On niitä puita haettu pelkällä nupillakin mutta selvähän se on että silloin on kyseessä poikkeustapaus.
Kyllä meillä ainakin on ihan kuukausittaista nuo ajourien etsimiset. Eihän siinä mitään kun luvitus on vain kunnossa kyllähän se ajoura sinne synty. Parempihan se on että nauhoitettuna ne olisivat valmiina.
Jesse. Tottahan se on että kuormaus vilkasliikenteiseltä tieltä on kieletty. On varma että rekkamiehille sopii että kaikki puut tuodaan kyläteiden varsille valmiiksi. Laki sen vain kieltää. Ei kukaan tässä ole sen tärkeämpi.
Kyllä se oli valtakunnallinen boikottiesitys.
Minusta olisi syytä erottaa kaksi eri asialajia ja mihinkä metsänkasvatuksella tähdätään. On eri asia haluta metsältä maksimaalista puuntuottoa ja liittää siihen jk tai luonnonhoitometsä. Jos keskustellaan jk tai luonnonhoitometsistä niin siinä tapauksessa ei kyllä päästä maksimaaliseen puuntuottoon. Jos taas halutaan maksimaalinen puuntuotto niin nykyinen menetelmä on ylivoimainen. Se on ihan kuinka metsä halutaan nähdä ja mitkä arvot laitetaan tärkeysjärjestykseen.
AC on palannut. Jutut eivät ole muuttuneet. Tästä on hyvä taas jatkaa.
Tänä päivänä oli paikallislehdessä kirjoitus jossa Lahtonen kirjoitteli tuntojaan. Katkera mies tuntui oleva käräjäoikeuden päätökseen. Itse olen ollut pelkän lehtitietojen varassa ja olen samaa mieltä että onhan käräjäoikeuden päätös aika outo.
Mutta siihen en ole tyytyväinen että Lahtonen yllyttää puolen vuoden puunmyyntipoikottiin. Se on aikamoinen teko kone- ja kuljetusyrittäjille jotka leivän metsäsektorilta saavat. Lahtosella itsellään ei ole penniäkään kiinni asiassa, mutta monella yrittäjällä on omaisuus kiinni kalustoissa ja työntekijöissä. Minusta pirullista puhetta ja antaa Lahtosesta aika huonon kuvan. Luuleeko Lahtonen todellakin että hovioikeus alistuisi painostuksen alla muutatamaan päätöstään. Ehkä itänaapurissa näin tapahtuu mutta ei meilä. Oikeudessa lyödään faktat pöyrään ja katsotaan kuinka käy. Näin tapahtui kartellipäätöksessä ja asfallikartellissakin. Ei siinä lobbaus auttanut.
Samoin hän uhosi lähtevänsä , kai lähtikin, ministeri Haavistoa tapamaan oikein Helsingin kirkolle. Pitäisi Lahtosen ymmärtää ettei minkään tason ministerin puheille mennä noin vaan. Sinne on turha mennä uhoamaan ja asiahan ei ministerille edes kuulu. Oikeuden päätökset eivät kuulu ministerin toimivaltaan. Paska sivujuonne hyvässä asiassa, joka kääntyy hyvää asiaa vastaan.
Kyllä se on maalais seppo just päin vastoin. Ollaan monesti mietitty että onkohan tässä järkee korjata jotain 30 – 40 litran tikkuja e-puuna kun päivässä palaa helposti 200 litraa polttoainetta motossa ja motteja tulee 50 – 60. Siihen ajokone, lavettikuljetukset päälle sekä puuauton kuljetukset. Loppujen lopuksi taitaa olla löpön kulutus kaikkien osalta olla tuollaista 500 – 600 litraa vähintään 50 mottia kohden. Mutta niitähän ei sillai lasketa. 🙂
Minusta edellinen hakkaaja oli tehnyt aivan oikein. Hän oli ajatellut työtään tuottavuuden kautta ja ilmeisesti todennut että jäljelle jäänyt risukko olisi vienyt urakalta kannattavuuspohjan. Näin sitä pitäisi tehdä muidenkin.