Käyttäjän Metsuri motokuski kirjoittamat vastaukset
-
Jos esimerkissä mainittu minimi on 49. Kone ei anna katkaista sitä tukkiapteerauksessa 43 kohdalla. Tietenkin jos sen väkisin katkaisee käsikatkaisulla niin se menee raakkilistalle niin kuin kaikki yli 1,5 m pätkätkin jotka käsin katkaistaan.
Jos näin on kuitenkin tehty niin tehtaalta tulee pyyhkeet väärästä katkonnasta.
Normaalisti se menee automaattisesti kuituun kun tukin reunaehdot eivät toteudu mikäli pikkutukkia ei tehdä.
Siitä olen varma että tällaista ei metsässä harrasteta ainakaan motojen toimesta.
Niin ja siihen viimeiseen kysymyksesi vastasin tuolle edellä. Jos sopimuksessa mainitaan minimimitat niin apteerauksessa ne tehdään. Mittojen painoarvot vain muuttuvat markkinoiden mukana.
Eiköhän Tneli nuo suorittavan mitat olleet vain esimerkkejä. En ole nähnyt sellaista puun ostajaa jolla 46 olisi lyhin mitta. Eiköhän sitä lähdeta melkein aina vähintään 37 tai 40 mitoista.
Toisaalta en ole myöskään nähnyt sellaista sopimusta, josta ei apteeraus olisi ollut sopimuksen mukainen. Eri mittojen painoarvoa on vain muutettu mutta kyllä ne lukukappaleet joka mitasta löytyy jotka kauppakirjassa on mainittu. En usko että kellään puunostajalla ole otsaa olla noudattamatta sopimusta. Ei niitä asiakkaita liikaa niilläkään ole varsinkaan kun laatua vaaditan.
Asia on noin kuin suorittava kirjoittaa. Jos minäkin olisin raaka-aineen ostaja ja tavoiteena olisi siitä jalostaa mahdollisimman hyvä tuote minimi kuluilla niin ilman muuta vaatisin raaka-aineen sellaiseen olomuotoon että toiveeni toteutuisi, Siitähän tästä on kysymys.
Mistähän tuolla Tanelilla taas viiraa kun tulollaista väitää että olemme teilanneet virallisia mittauksia ? Oletko tutkinut Taneli sen mahdollisuuden että ajokonemies on vahingossa ajanut tukkia kuitukasaan. Syynä n ollut vaikka värimerkkauksen vikaantuminen. En väitä että näin on mutta mahdollisuuksia on monta.
Joka tapauksessa meidän työtä määrittää ostajan laatukriteerit eikä metsänomistajan tahto tai halu katkonnasta. Jos selvä virhe on tapahtunut niin ilman muuta korvausvelvollisuus on olemassa ja virhe kuuluu korjata. Mutta ei yksi virhe tee kaikista kuskeista kelvottimia. Sen varmaan jokaisen täyspäisen pitäisi ymmärtää.
Kysehän on hiukkaspäästöistä mutta eiköhän liikenne kuitenkin ole se suurin hiukkaspäästöjen lähde. Ilmeisesti kyseessä on teoreettinen laskelma ja ei aiheuta sen kummmempia toimenpiteitä varsinkin kun poltettava puu on kuivaa. Yksi tutkimus muiden tutkimusten joukossa.
Hyvin toit jesse nuo työvoima-asiat esille ja ne ovat juuri noin. Itsekkin olen tuon työaikarytmityksen ongelmissa ja olen sitä hoitanut noilla raivaus ja istutushommilla. Mutta oma ongelmansa on tuolla markkinointipuolella näissä metsuri hommissakin.
Siinä et ole mielestäni oikeassa että niitä huonosti kannattavia leimikoita tulisi ottaa työvoiman nimissä. Näinhän kyllä tehdään jo nyt aika paljon. Varsinkin urakoitsijat pitävät kynsihampain kiinni luottomiehistä ja tarjoavat näitä e-puu kohteita seisokkiajoile. Mutta harvoin näille e-puu kohteille voidaan mennä edes kelirikko aikana. Siten ei nämäkään oikein auta tuohon työvoimapulaan kuin pieneltä osin.
Tuo työvoimapula on tosiasia ja vaihtuvuus on suurta. Se ei ole oikein kenenkään etu mutta jotenkin ne hommat ovat hoidettava. Parasta lienee kuitenkin että leimikot olisivat kunnossa ja se tuotto saavutetaan siinä ajassa joissa sopimuksissa ostaja tason kanssa on sovittu.
Yksi lääke varmasti on tuo tämän ketjun otsikko.
Olet Taneli oikeassa. Asia on juuri noin. Meidän kuraportaan tehtävänä on ohjeistaa ”vittuilla” niin kauan että ostajataho osaa ostaa oikeita leimikoita.
Liekö se ongelma ole koneenkuljettajan ”allergisuudessa”. Koneketju tekee kuitenkin vain työtään ja kulut pitää saada katettua. Ehkä vielä vähän urakoitsijallekkin. Meille konekuskeille niitä palstoja ei tarvii raivata jos metsänomistaja hoitaa saamatta jääneet kustannukset urakoitsijalle. .
Aika ammattitaidottomuutta laittaa omat virheet / laiskuudet kuskien viaksi. Mutta jos se helpottaa omaa oloa niin siitä vaan. 🙂
Itsellä vastaavanlainen kohde muutama vuosi sitten. Silloin poistin kaiken lehtipuun ja vain selviin isompiin aukkoihin jätin koivua. Nyt kuusikko vironnut selvästi ja on jo reilun metrin mittaista. Uusintaperkauksen tarve on jo nyt koska kantovesoja tuli reippaanlaisesti johtuen alueen kosteudesta. Nyt sitten uusintaraivaus ja kuusikon / männikön harvennus oikeaan tiheyteen samalla. Jätetyt koivut ovat ottaneet hirveän kasvupyrähdyksen ja nyt vähän mietinkin että otanko nekin pois mutta sen päätän kun menen viikolla sinne uusintaraivaukseen.
Jos se on tervaleppää niin kannataa tarkistaa ettei terväleppäkorven tunnusmerkistö täyty. Muistaakseni noin 50 kpl:tta muodostaa jo tervaleppäkorven tunnusmerkistön ja on näin metsälakikohde.