Käyttäjän Metsuri motokuski kirjoittamat vastaukset
-
Kyllä se on vain niin että konjakkipullo ei tee motokuskista sen parempaa kuin ilman pulloa. Meidän työtämme määrittää työnantajan ohjeet ja ”kehityskeskustelut” käydään joka leimikon jälkeen. Heti kun ensimmäinen tukkikuorma sahalle on mennyt tulee sähköpostissa raakkiprosentit.
Jokaisesta leimikosta saadaan pyydettäessä jokainen Tanelin mainitsema tuloste metsänomistalle. Ne toimitetaan kun motosta prd- tiedosto lähetetetään ostaja organisaatiolle. Kun se ostomies tulee niitä lopputilitystä tekemään niin pyytäkää listat häneltä. Sillä ne ovat.
Olet ”metsänsä ostanut” aika oikeassa. Sillä on aika moinen merkitys mikä on tukin kysyntä kun leimikkoa hakataan. Välillä sanotaan meillekin että yhtään alle 43 tukkia ette tee tai laatuvaatimus on nyt niin korkea ettei tukkia saa tulla. Paljon se on tuurista kiinni milloin ja miten leimikko hakataan. Me ”hakkaajat” joudumme valitettavasti pääosin toimimaan ostajan käskyn mukaan. Sen vuoksi suositelen päätehakkuuleimikkoon aina kokorunkohinnoittelua.
Kyllä te siinä olette oikeassa että hakattavan metsän raivaamattomuus ei ole maanomistajan murhe. Siinä tapauksessa kyllä jos sopimuksessa on sovitu että kohde raivataan eikä sitä ole tehty ennen työn aloitusta. Jos ostomiehet ostavat raivaamattoman leimikon on se ilman muuta yhtiön ja urakoitsijan välinen asia. Siihen metsänomistaja on syytön. Sen vuoksi mekin kohdistamme ”nurinat” aina ostomiehiin etteivät osta sellaisia leimikoita joita ei aiota raivata ennen hakkuuta. Kerroin vain tuolla aiemmin miksi niitä koneita takaisin lavetille ajetaan. Kustannustekijäthän sen sanelevat.
Täytyy myöntää että itsekkin harkitsisin raivausta tarkoin jos harvennusleimikko olisi myytävänä. Varsinkin jos ulkopuolisella joutuisin kuvion raivaamaan. Sen vuoksi panostankin taimikon hoidon alkuvaiheessa raivaukseen jotta näitä ennakkoraivauksen tarvetta ei syntyisi
Niin kyseessä on vain sopimuksista kiinni pitäminen. Koneurakoitsija hinnoittelee hakkuutaksan tietyllä hinnalla riippuen puun keskikoosta. Kyseisessä hinnoittelussa lasketaan myös keskituotos koneelle jolla katetaan kuskin ja koneen kulut. Keskituos lasketaan raivatun leimikon mukaan. Kukaan puunostaja ei hyväksy sellaista hinnoittelua jossa hinnoittelu tapahtuu raivaamattomien palstojen mukaan. Sillä hinnalla kukaan ei osta puuta. Raivaamattoman harvennuksen keskituotto laskee noin 30 %. En tiedä kuka on valmis laskemaan omaa palkaansa 30 % vaikka lyhyeksikin ajaksi. En minä ainakaan. Eikä varmaan koneurakoitsijakaan. Sen vuoksi koneen otetaan lavetille ei minkään muun syyn vuoksi. Taloudellisessa mielessä raivaamattomien leimikoiden teko on urakoitsijalle pahasti miinus merkkistä, joita ei muutamalla raivatulla harvennuksella kateta. Ja toistaalta pitäähän työnteko olla kannattavaa aina eikä talkoolla tehdä kuin seuratoimintaa.
Toisaalta ihmettelen niitä metsänomistajia jotka hakkuuttavat huonostikin raivattuja harvennuksia. Minusta noilla harvennuksilla tehdään juuri se tulevaisuuden metsä josta jossain vaiheessa se ”raha” tehdään laatu puun mynnillä. Raivaamattomassa metsässä näin ei tehdä vaan harvennus tehdään summittaisesti tiettyyn tiheyteen.
Eino antoi ihan hyvän ”joululahjan”. Hyviä joulukuusia kaatui oikein urakalla. Oli mistä valita – kävyillä tai ilman -.
Ilmoita vaan jesse metsienhoito mieltymykset motomiehelle. Me tehdään juuri niin kuin isäntä haluaa kunhan vain sen verran motteja tulee että kustannukset saa hoidettua. Turhaanhan niitä motoja ei metsään kannata tuoda ajelulle.
Se että koivikko jäteteään ja kuusikkoa poistetaan ei nyt ihan uusi villitys ole. Sehän sinne metsään jätetään mistä parhaan kasvutuotoksen saa ja laadullisesti parasta tavaraa. Viimeksi eilen iltavuorossa kuritin aluskuusikkoa urakalla ja säästin hyvät vanerikoivun aihiot kasvamaan.
Siellä vois olla imupuolella ilmavuoto. Sytyspuolella se ei ole koska jos olisi ”lämpölaajenemis” katkos niin se ei lähtis edes käyntiin kuumana. Minusta vika voisi arvailla siis arvailla olevan kaasuttimen kurkun liitoksessa tai sitten kampiakselin stefat antaa läpi ilmaa kun moottori lämpijää. Itse ottaisin ainakin kaasarin irti ja laittaisin tiivistesilikonia sylinterin ja kaasuttiemn liitokseen. Kokeileppa sillai että käännät pikkusen ryyppyä päälle rupeeko sitten käymään tyhjäkäyntiä kuumana. Eli kun kone alkaa sammuilee tyhjäkäynnillä käännätkin aavistuksen ryyppyä päälle josko silloin tyhjäkäynti pysyy. Jos näin käy on kyseessä imupuolen ilmavuoto.
Joku raja tässä lapin ”ammoisessa ajassa” voisi olla. Tuskin nyt sitä mihinkä kivikaudenaikaan tarvitsee mennä. Otetaan vain reilusti ajankohta kuuskytluvulta kakstuhat luvulle. Eikähän siinä jo periodia ole tarpeeksi. Taitaa se poronhoito kuitenkin vielä silloinkin ollut Lapin ykkösjuttu matkailun lisäksi.
No eihän sitten ihan halvalla tuulenkaadot menneetkään. 56 ekee tukki ja muut vähn pienemmät kuin edellä olevalla.
Niin. Olisi kai hyvä muistaa että kumpi siellä pohjoisessa ensiksi oli. Puuntuotanto vai paimentolaisuuteen perustuva poronhoito. Sehän se voisi väistyä mikä jälkimmäisenä tuli. Minusta poronhoito kuuluu pohjoiseen ja miksei koko Suomeen jos sitä tasa-arvokysymyksenä ajatellaan. Poronhoito kuitenkin lienee perinteinen pohjoisen väestön tulonhankintamuoto ja tarhaus lihanmyynti tarkoituksessa etelässä ei ole sallittua. Ilman muuta porokanta pitää suhteuttaa luonnon kestokykyyn. Liika on liikaa poromäärissäkin.