Käyttäjän Metsuri motokuski kirjoittamat vastaukset
-
Eiköhän tuohon pätkintään ole menty kustannussyistä ja tuskin harvennuksella kokorunkojuonto oikein toimisikaan.
Oliskohan tuo kulmavaihteesta vääntynyt. Jos kulmavaihteen akseli vääntyy noinkin paljon niin varman ongelmia tulee.
No mitä ihmettä niitä metsänomistajien puheilla alvariinsa juoksee ? Jokainenhan sen tietää että heidän metsien hyvinvointia hirviporukat edesauttaa. Hirviä ammutaan sieltä missä niitä on eikä sieltä missä niitä ei ole. Vieläkö enemmän metsänomistajia pitäisi nuolla. Eikös se riitä että saavat lihakönttin (jos hirvi kaatuu maapalalle) ja peijaiskutsun ilmaisin viinoin kerran syksyssä hirviporukan piikkiin ? Metsänomistajille kustannuksia ei meillä ainaakaan hirvijahdista tule. Jahtimajalle menevän yksityistien olemme kunnostaneet ilmaiseksi maanomistajille eikä niiden toimesta ole kukaan kysynyt että mitä ollaan velkaa. En ole oikein ymmärrä abetistin vuodatusta. Ilmeisesti herraa olisi vielä pitänyt kyyditä passipaikoile autonkuljettajan kanssa.
Ei muutakuin vuokrasopimukseen nimi niin hirviporukka hoitaa loput velvoitteet jahdin suhteen lain mukaisesti.
Aika vähän on Jalkasella ja ilmeisesti myös AC:llä tietoa ilveksen ravinnosta jos väittää että ilveksien runsastumisella ei ole vaikutusta kettu ja supikoirakantoihin. Varsinkin em lajien pennut ovat mieliravintoa ilveksille ja pedoillahan on tapana poistaa sama ravintoa käyttävät muut pedot reviireiltään. Siihenhän suden viha koiriakin kohtaan johtuu. Yksi syy metsälintukantojen runsastumiselle on juuri kettu ja supikoirakantojen vähenemisellä.
Nyt on näköjään myyrien vuoro ja hirvet ovat saaneet pienen hengähdystauon palstoilla. Näin se ympyrä sulkeutuu ja ilmeisesti kohta alkaa uusi kierros samoin teemoin. 🙂
Yhdellä paikallisella metsurilla oli myös vastaavan tyylisiä ongelmia. Huollossa vaihtoivat uuden kaasuttimen takuuseen ja ongelmat loppuivat siihen. Niissä oli kuulemma jokin ongelma jossain neula systeemissä. Nyt kuulemma toimii hyvin. Noista kiinaosista kun ei aina tiedä mitä ne ovat.
Samoin teen minäkin. Kesän aikana viikonloppulla yleensä perjantaina iltana koneen kopat irti. Paineilmalla putsaus ja tarvittava rasvaus. Taas mennään viikko ettei mitään ongelmia. Tulppa menee vaihtoon varmuuden vuoksi pari kertaa kesässä niin siitäkään ongelmia ole. Talveksi käytän kaasuttimen tyhjäksi ja kerran pari kuukaudessa muutama veto narusta niin männän renkaat pysyvät auki. Hienosti ovat laitteet toimineet.
No ei ihme jos alkaa olemaan hiljaista. Muutamat jaksavat jauhaa hirvistä päivästä toiseen. Jotkut taas jauhavat e-puusta vastaan ja puolesta. Kenekään kannat eivät muutu ja sama jauhaminen jatkuu vähän ajan päästä jossain toisessa ketjussa. Jos ulkopuolta tätäkin saittia katsoo niin en kyllä ihmettele jos on hiljaista eikä paljon kiinnosta osallistua väittelyyn. Jotku vielä menee henkilökohtaisuuksiin vahvistaakseen omaan sanomaansa.
No ei se nyt ihan noin ole vaikka tuollainen muutos rekanpituuksiin tulisi. Onhan jo iät ajat tehty 3m koivua ja apteeraus onnistuu ihan hyvin ja tarvittavalla tarkkuudella. Tuo aloittajan laskelma on teoreettinen joka ei perustu tosiasiaan. Tuossa 5 m katkonnassa voi ihan hyvin jäädä myös vaikka 2,5 m pätkä. Sehän riippuu ihan puun pituudesta ja siitä millä nopeudella supistuminen tapahtuu. Koivulla tämä voi olla aika erilainen kasvupaikasta johtuen.
Tuo nasta/ketju ongelma ratkeaa sillä mikä on traktorin kayttötarkoitus ja milloin traktoria käytetään metsätöissä. Jos traktori on pääosin metsässä niin ketjutahan ne pitää olla. Ketjut suojelevat myös rankaita pistoilta varsinkin jos renkaat ovat vyörenkaat jotka ovat tosi herkkiä reunapistoihin. Sen vuoksi metsäkoneet varustetaan osin ketjuilla juuri pidon ja osin myös suojauksen vuoksi.
Jos taas metsässä ollaan harvoin ja traktori on pääosin tiekäytössä niin nastat ovat ihan ok. Täällä nuo maanviljelijät käyttävät paljon poranastoja renkaissa juuri lumenauraustyössä. Siinä ne toimivat hyvin.
Mutta metsään niistä poranastoista ei suurta hyötyä ole kun pistokuorma ja pitopohja metsässä on niin pehmeä että nasta ei pureudu kuntaan tarpeeksi syvään. Tuo jessen nastaerinomaisuus johtunee enemmän painopisteen muutoksesta takarenkaaseen kuin nastojen purevuudesta.