Käyttäjän Metsuri motokuski kirjoittamat vastaukset
-
Arto. Täytyy muistaa että noita tuon kokoluokan hankiaisia ei tule joka puolelle Suomea. Paljon on vähälumisia alueita joissa sudelle ei tuollaista etu synny.
Alkaa jo olla aika puhki kirjoitettu ketju. Eipä näy asenteet muuttuvan puoleen eikä toiseen.
Nyt meillä on harvennuksessa juuri päätehakkuuiässä oleva kuusimetsä. Metsänomistaja haluaa välttää aukkoa ja antaa vain metsään tehdä harvennuksen. Siinä tehdään sellainen harvennus jossa poistettaan alikasvoskuusikko joka normaalissa harsintahakkuussa olisi se uusi taimiaines. Metsä on siitä mielenkiintoinen että aiemmin siihen ei juurikaan ole harvennusta tehty. Päältä ”taimet” näyttää ihan hyvältä mutta lahoa niissä on runsaasti. Tuleehan siitä hieno metsä kun metsä on nyt tasarakenteinen ja ”ilmava”. Mutta ei siitä metsästä ainakaan ole jatkuvan kasvatuksen metsäksi sen verran huono on ”taimiaines”.
Jesse ei taida itse asua niillä paikkakunnilla jossa petokanta alkaa olemaan aika mallillaan. Jos karhut alkaa vierailemaan pihoissa ja sudet pistelee kissat ja koirat suihinsa niin tilanne alkaa olemaan vähän toinen. Nytkin yle lähetti hätätiedotetta yhdestä karhusta josta oli äänihavainto. Meillä jälkiä ja paskoja ja ääniä kuuluu ja näkyy pitkin kesää eikä hätätiedotteita kuulu.
Näyttää mehänpojalla ”mopo karkaavan käsitä”. Aika lennokkaat ovat jutut ja ihmellisiä vastuukantoja sitä ollaan jakamassa.
Käyköön tämä nyt tiedoksi että en minäkään kannata hirvikannan kohottamista ihan poskettomasti. En todellakaan kaipaa niitä 2000 luvun alkupuolen kantoja kun metsät olivat hirviä ja hirvikärpäsiä täynnä. Minusta sopiva kanta on sellainen että hirvipopulaatio on terve ja elinvoimainen. Seuramme alueella oleva nykyinen kanta kelpaa ihan hyvin. Seuramme aluelella oleva kanta on Suomen tavoitekannan suuruinen. Se mikä on riistakeskuken tavoite suomen hirvikannaksi on ihan hyvä. Kunhan vain se olisi mahdollisiman tasainen joka puolella Suomea.
Niin että hirvenmetsästyskö pitäisi lopettaa ? Sitäkö ajattelet ? Seurallamme on 3500 ha hirvenmetsästykseen vuokrattua aluetta ja tänä vuonna kaatui seurama 400. hirvi tuolta aluelta. Nyt ollaan lukemassa 402. Ollaan taidettu tehdä aikamoista vahinkoa.
Sörkitään lisää. … Viime viikonlopulla oli seuramme alueella edustusjahti ja siellä yksi vieraista totesi sunnuntaina minulle. ” Miten ihmeessä täällä ei ole hirvivahinkoja männyntaimikoissa vaikka hirville sopivia taimikoita on kymmeniä hehtaareja”. Totesin että minusta kun niitä on satoja hehtaareja. Edellen hän tivasi vastausta ja sanoin. ”Kun täällä metsänomistajat pitävät taimikkonsa vapaana lehtipuista niin hirvetkään eivät koske männyn taimiin. Kun sopivaa asumisympäristöä ei synny. Mänty kun on vasta viidennellä – kuudennella sijalla hirven talviravinnossa. Lähtökohtana on ilman muuta että taimikot hoidetaan niin suurelta alueelta että sopivaa elinympäristöä ei ole ihan lähimaillakaan”.
Että näin kuusettumista pelkääville.
Ei tietenkään jos hirviä ei ole sitä määrä jota niitä olettettiin olevan kun kaatoluvat myönnettiin.
Olisi aika ihmeelistä jos lannoitus lisäisi lahon riskiä. Kyseessä kuitenkin sienitauti ja en oiken usko että lannoituksen vaikutuksesta sieni-itiöiden määrä kasvaa. Kyllä kai se on niin että mikäli puuhun laho iskee niin juuriston vaurion kautta se ainakin tehokkaammin etenee. Se voi olla että lannoitettu metsä varsinkin kuusikko on herkempi sairauksille lannoittamattomaan metsään. Mutta en tiedä onko sitä tutkittu vai onko tuokin ajatus pelkkä olettamus. Voihan se olla myös päinvastainen.