Käyttäjän Metsuri motokuski kirjoittamat vastaukset
-
Se on totta että vikoja ilmaantuu myös uusiin koneisiin. Itse olen kuitenkin huomannut että tuossa 10 tuhannen tunnin paikeilla alkaa ne koneiden todelliset vaivat ilmaantua. Alkaa tulemaan pumppuvikoja, sähkövikoja, vuotoja, telivikoja ja jne. Nämä ovat todella kiusallisia ja ilman muuta keskeytää työt ja vaikuttaa tuotokseen niin ajallisesti kuin taloudellisesti. On myös niin että hinnaltaan käytetyt ovat edullisempia että siinä varjolla jonkin verran remonttia ne kestävätkin suorittaa.
Itse olen myös huomannut että ainakin motoilla ei työn raskaus ole niinkään merkittävä vaan ajetut tunnit. Niihin tulee luonnollista kulumista ajallisesta työtunneista. Se on myös totta että käytetty maastokelpoinen kone on aina parempi kuin joku ”mönkijä kötöstys” joita nämä pienmetsäkoneet edustaa. Niiden paikka on puuhapalstoilla mutta urakointiin niistä ei oikein ole.
Eköhän tuo kuumalinja ole aina olut linkki ja myöhemmin satelliittiyhteys. Niin olihan nuo ”havukka-ahon ajattelijan” juutkin aikoinaan totta. Uskoahan voi mitä haluaa.
Niin ja mistä löytyy ne kohteet jolla sillä ”mäyräkoiralla” pääsee kulkemaan. Täällä Keski-Suomessa on jo niin paljon louhikkoa ja rinteitä että taatusti kulku koneella on haasteellista. Sitten olen ihmetellyt miten sillä otetaan taimen vieressä olevat vesat jotka ovat jo raivaussahalla tarkkoja otettavia taimia vaurioittamatta. Minusta kuuluu samaan sarjaan fixterin kanssa. Kone jonka käyttökapasiteetti on niin rajoitettu että kannattavalle urakoinnille on vaikea löytää perusteita.
Tästä asiasta oli kerran Metsästäjälehdessä kirjoitus. Muistaakseni siinä rajattiin niin että jos tie on saanut valtion avustusta niin satunnaista käyttöä ei voi kieltää. Jos tie on rahoitettu yksityisellä rahalla niin tiellä liikkumisen voi estää ulkopuolisilta. Sitten taas hirviporukat ovat sellainen ryhmä joka voidaan tarvittaessa korvausta pyytää kun käyttö on satunnaista tiheämpää. Se että onko siinä järkeä niin sitä kannattaa toki harkita erikseen. Sillä pitäväthän hirviporukat sitä hirvikantaa edes jotenkin kurissa. Sen päättäköön kukin erikseen. Jos tiellä on useampi osakas niin ilmeisesti päätös tiellä liikkumisen korvauksesta pitäisi tehdä osakkaiden kesken eikä jonkin osakkan yksipuolisella päätöksellä.
Mene japine sinne hirviporukkaan ja ammu vaikka kaikki kiintiöhirvet omalta maaltasi. Tuo mitä esitit on jo täysin mahdollista tänä päivänä.
Olen jessen kanssa samaa mieltä. Olen käyttänyt rakennuksilla noita halppissahoja. Niin kahden kuin yhdenkäden sahoja ja hyvin ovat toimineet. Pientä säätöä ne vaatii että toimivat kunnolla mutta kun ja jos koneista ymmärtää jotain niin ihan ok peliä niistä saa.
Käytettyä ammattisaha en kyllä ostaisi. Niissä on kohta kalliit koneremontit tehtäväja kustannuksia tulee monin kertaisesti halppissahoihin verrattuna. Toisaalta niissä halppisshoissa on mm. kaasuttimet samoja kiinalaisia joita ammattisahoissa on.
Ammattikäyttöön ei tietenkään noista halppiskoneista ole mutta kotitarve ja mökkikäyttöön erinomaisia kapistuksia.
Ammattimies kirjoittaa asiaa. Noin se pitää tehdä.
Todennäköisesti jättäisivät hoitamatta. Minun kokemukseni on että nämä ”kemeran kalastajat” eivät ole niitä innokkaampia metsänhoitajia. Onhan se niin että kun taimikko tulee kemeraikään on merkittävä kasvutappio syntynyt.
Viimekesänä varhaisperkasin kymmenkunta hehtaaria noita noin 5- vuotiaita taimikoita. Työaikani oli noin 6 h ja en juuri koskaan päässyt hehtaariin päivätuotoksessa. Ehkäsyynä oli se että kuviot olivat kannostanostettuja aukkoja joissa oli koivuvitelikköä ihan lavana. Varmaan tuohon hehtaariin pääsee kuiva pohjaisilla taimikoilla joissa kannon on nostamatta. Jos tuohon hehtaariin päivässä pääsee tuolla hinnalla niin kyllähän sillä palkoille pääsee ilman muuta.
GLA:lle tiedoksi että hyvin moni lykkää raivausta sillä perusteella että kohde pääsee kemeratuen piiriin. Samoin moni vitelikkö pääsee raivauksen piiriin kemeran tuella. On paljon metsänomistajia (kaupunkilaisia, iäkkäitä ihmisiä mm.) jotka jättävät taimikot hoitamatta jos siihen ei kemeravaroja saisi, koska raivaus tulee muutoin liian kalliiksi. Näitä tulee päivittäin esille mhy:n neuvojien asiakaskeskusteluissa.
Ilman muuta kemeralla työllistetään metsureita. Se on selvä. Mutta lähtökohtana pitää olla että kukin metsänomistaja hoitaa metsiään omilla varoilla niin kuin omaa omaisuutta hoidetaan. Ei voi olla lähtökohtana että yhteiskunta vastaa metsänomistajien nuorten metsien kunnostuksesta. Minusta jos kemeraa perustellaan tulee se perustua metsätalouden kilpailukyvyn parantamiseen (esim e-puu ja tie tuet). Ei niinkään tekemättömien töiden korjaamiseen.
Jesselle sen verran että jos ostat metsäpalstan niin lähtökohtana tulee olla että hinta-arvioita tehdessäsi otat huomioon metsänhoidon kustannukset. Eihän se oli oikein että yhteiskunta kustantaa ostamasi metsän kunnostuksen. Se on aivan nurin kurinen ajatus ja vaikka sitä kuinka perustellaan työllisyysnäkökohdalla (ikuinen keppihevonen jokaiselle tuelle) on se periaatteessa väärin.