Käyttäjän Metsuri motokuski kirjoittamat vastaukset
-
No just. Se ei karhulta kummallista huitaisua tarvii kun hirveltä on jalka tai selkärankapoikki. Itse olen nähnyt sellaisen hirven jossa roikkui arviolta 2-3 kg lihaköntti takalavan päällä ja syvät kynnenjäljet olivat toisessakin takalavassa. Aika noivee oli sekin hirvilehmä ja ei varmaan kovin kauaa olisi mennyt kun petojen lihoiksi olisi mennyt.
Juuri näin. Eihän siinä ennallistamisessa pelkästään ojat tukita vaan siihen sisältyy myös sen kituliaan puuston poisto. Silloin päästään nopeimmin luonnontilaiseen tilaan.
Eihän se nyt niin huono tekijä ole jos puhtaana saa tuo 1500 ekee kuukaudessa.
Kerrankin palataan metsähallituksenkin osalta järkilinjoile. Tuhansia hehtaareja aurattu verovaroilla avosoita metsänkasvatukseen jossa nyt kasvaa 5 m:n mutkainen mäntypöheikkö. Metsänkasvatuksen tulos täysi nolla. Aurauksilla pilattu paljon peiniä korpilampia. Jos nyt sitten saataisiin nekin suota marjastuksen ja riistanhoidon piiriin. Ojitukset ovat toki tarpeellisia monessakin paikassa mutta rajansa niilläkin.
Metsäliitto, Stoora ja UPM voisi ottaa mallia osaltaan myös.
Näkee että jesse ei ole koskaan asunut niillä alueilla jossa on vahva petokanta. Se on näköjään vaikea ymmärtää jos aamuisin päivästä toiseen käy karhu pihassa tai susi kierrä koiratarhan ympärillä. Ihmettelen vaan että mitä ne pihoissa tekee kun hirviä on siellä metsässä. Viime viikolla yksi Multialla – Keuruu alueella oleva henkilö kertoi että karhujen vierailu heidän pihallaan on päivttäistä. Parhaana päivän on niitä ollut kaksi jotka menivät keittiön ikkunan alta. Alueella välttävä hirvikanta. Luulisi niiden olevan hirvien perässä niissä tamikoissa metsänomistajia auttamassa. Eikö ?
Minä saa kovimmat kulutukset juuri taimikon perkauksessa. Saha vinkuu lähes kaasupohjassa kokoajan ja ”koivunniitto” on yhtäaikaista. Näissä ei tahdo kuin tunti menä tankilla ja sitten normi harvennuksessa voi mennä 1,15 min – 1,30 min. Kulutus vaihtelee tosi paljon.
Vaihtoehto D. Tavoiteena kuusen kasvatus ja rinnalle suurempiin aukkopaikkoihin koivua vain erittäin rajoitetusti. Sitten harvennuksen jossain vaiheessa koivut kenttään ja kuusikko / männikkö sekametsänä. Koivuja voi toki jättää vieläkin jos niist on tukkiainesta.
Mehänpoika on just niitä viisaita joita kirjoitukseni lopussa mainitsin. Todelista tietoa näyttää muka olevan.
Eipä tee virolaiset kauaa metsätöitä. Nyt kun virokin on eu:ssa ja heille tuli saada oikeus samaa palkkaa kuin suomalaisilla työntekijöillä niin työsiirtyminen loppuu. Nytkin rakennuksilla virolainen työmies saa samaa palkkaa kuin suomalainen duunari. Ei ole epäilystäkään etteikö virolaiset nosta taksoja kohtin suomalaisten urakoita kun rahaa on mahdollisuuttaa saada. Senhän jo huomaa siitä että virolaiset puuttuvat mansikkapelloilta ja kasvihuoneilta, koska se saavat kotimaassa samaa palkkaa kuin em, työpaikoissa. Tästä sain vahvistuksen juuri muutama päivä sitten yhdeltä virolaiselta työntekijältä.
Tervetuloa joukkoon. Tulet kohtaamaan monta mielenkiintoista persoona syksyn aikana. Nuotiohetket ovat niitä parhaita, jossa taatusti työasiat unohtuu. Samalla näkee paljon eri tavalla hoidettuja metsiä ja voi samalla pohtia mitä itse niille tekisi. Pitkästyttäviä ovat parin tunnin passit, jossa ei ole edes marjoja syödä muuta kuin vain odotaa. Mutta sitten kun alkaa tapahtua aika menee siivillä. Tulet varmaan huomaamaan että aika työlästä on se pakastimen täyttäminen ja yllättävän paljon sille lihakilolle tulee hintaa kulujen jälkeen. Tästä varmaan keskustelemme syksyn aikana. Onhan täälläkin foorumilla niitä kateellisia aika runsaasti, jotka itse eivät jahteihin osallistu mutta tietävät asiat parhaiten.