Käyttäjän Metsuri motokuski kirjoittamat vastaukset
-
Minusta jessen vaihtoehto on hyvä. Kannattaa tarjota sellaisenaan ja jos ei kelpaa niin mihinkä hintaan sen saa ennakkoraivattuna. Jos ostajalla on puun tarvetta niin hän tarvitttaessa hoitaa raivauksen. Jos tarjouksia ei tule ei ostajilla ole tarvetta raivaamattomalle leimikolle. Sen jälkeen sitten yhteys paikalliseen mhy:een tai metsätalousyrittäjään joka hoitaa raivauksen. Ja tarjous uudestaan kehiin raivattuna leimikkona. Eiköhän sen jälkeen kaupaksi mene. Se mitä siitä jää käteen on sitten eriasia. Kyseessä on hoitohakkuu joka kannattaa tehdä vaikka tuotto ei kummoinen ole. Raivaamattomana ja harvetamattoman se ei ainakaan tienaa mitään jatkossakaan.
Niinhän se on. Eri toimijat antavat omat mitat omille tuotteille. Pikkutukki yleensäkkin on aika ongelmallinen tuote eikä aina se edullisin vaihtoehto hakkuulle. Varsinkin päätehakkussa tahtoo sitä tukkia mennä sinne pikkutukin puolelle. Jos kuidusta saa päätehakkussa hyvä hinnan niin kannattaa kaksi kertaa harkita ottaako pikkutukin ollenkaan.
Jos raivaukset tehdään kunnolla ja ajoissa niin ennakkoraivauksen tarvetta ei ole. Ennakkoraivauksella vain korjataan raivauksien puutteita. Mutta se on kyllä välttämätön toimenpide sellaisilla kohteilla jossa em. toimet on laiminlyöty. Minusta on turha pohtia sen kustannuksia tai järkevyyttä sillä työkohteet tulee olla sellaisessa kunnossa että niistä saadaan hyvä ja taloudellisesti kannattava työnjälki. Ei ole muita vaihtoehtoja. Ei muuta kuin raivaamaan ajoissa niin ongelmaa ei ole.
Minä olen sitä mieltä että jos isäntä haluaa kyytiin niin ilman muuta pitää ja täytyy ottaa. Sehän on sitä asiakaspalvelua. Itse otan aina isännän kyytiin ja kysyn häneltä haluaako hän tulla. Siinä on mahdollisuus erinomaiseen vuorovaikutukseen ja siitä saa sisältöä kumpikin henkilö. Olen monet palstan raivaukset saanut isännän tekemään kun kopista on katsottu vähän ”maisemia”. Toivottavasti olette halukkaita tulemaan koneeseen ja myös vierailkaa niillä palstoilla kun hakkuu on käynnissä. Jos motokuski ei jouda aina puhumaan niin ei se tairkoita sitä että olisitte epäsuosittuja työmaalla.
Niin ja yksi ongelma johtuu siitä että hirvi luontaisesti laumaantuu talviaikana. Onko syynä ikiaikainen petopelko tai jokin muu syy liikkumisen helpottamiseksi. Sen vuoksi pienikin hirvipopulaatio tekee merkittävää taimituohoa aina jollekkin mihinkä se lauma sattuu asettumaan. Ainostaan tuota voi välttää hyvällä taimikoiden hoidolla jolla hirvilauma ei löydä sitä mieleisintä ravintoa pajua, koivua ja pihlajaa ja jonkin verran katajaa. Mänty tulee sitten ravintolistalla vähän tuonnempana.
Mitähän siitä taimikosta raivataan ? Jos koivikkoa poistetaan niin eihän se tarvii kantokäsittelyä ja toisekseen jos kantojen koko on alle 10 cm niin ei ne tarvitse sitä muutenkaan.
En usko että kantokäsittelystä juuri apua juurikäävän leviämiseen löytyy. Tuleehan niitä juuristo ja muita vaurioita poistettujen puiden juuriin joihinka kantokäsittely ei yllä. Eiköhän niille itiöille niitä kasvualustoja löydy jos tarvis. Samoin moton kantokäsittely ei ole niin aukoton etteikö niitä huonosti käsiteltyjä kantoja löydyt.
Kyllä arto oikeassa olet. Minä kun en sahailekkaan kun reilut 50 ha kesässä ja sitten alkaa isännät soitteleen moton koppiin takaisin. Varmaan tekisin noin kun sinä jos sahauskausi olisi pitempi.
Eikö tuo nyt ole vähän liian rehevä maa männylle ? Kuusi on minustakin poisluettu noiden lahojen takia. Eikö tuossa olisi koivikon paikka nyt ? Ilman muuta kannatan havujen poisvientiä ja tämän hetkisen kokemuksen mukaan kannot myös ja jos mahdolllista eikä lahoa löydy niin kannot jätetään paikalleen 30 – 40 m metsän reunasta. Niihin vain normi mätästys. Ihan sen vuoksi että vesakoituminen vähenee potenssissa jos maata ei möyhitä kauttaaltaan. Sen olen huomannut tänä vuonna.
Ymmärtäisin että kyseessä on ns leijupetikattiloiden tuhkasta jota voimaloissa käytetään. Siinähän tuhka sekoittuu hiekkaan kun polttoaineeseen puhalletaan ilmaa hiekkapedin läpi. Siinähän tuhkalla on sitova vaikutus joka varmaan toimii tiessäkin hyvin.
Nyt kyllä jesse kiteytti koko Suomen metsänhoidon ongelman. Ongelma on siinä että metsänomistajakunta vanhenee ja metsä kun ei ole laiskanmiehen sijoitus niin ongelma on valmis. En tarkoita sitä että vanhemmiten laiskistutaan vaan ikä alkaa tekemään tepposia. Taimikot jätetään hoitamatta ja päästetään niin pahaksi että kustannus hehtaaria kohti alkaa olemaan niin liian suuret elintasoon verrattuna. Otetaan sieltä metsästä se mitä sieltä helposti saadaan ja jatkohoito jää vähemmälle.
Minusta metsäkeskuksen taimikonperkaus kamppanja on hyvä ja sitä vain pitäisi jotenkin viedä eteenpäin enemmänkin. Jos omat ”kynnet” eivät enää riitä metsänhoitoon niin sitten hoitosopimuksia tekemään tai toinen vaihtoehto siirtää/ myydä omaisuus sille jolla mielenkiintoa piisaa. Välttämättä sitä mielenkiintoa ei lähipiirissä löydy mutta tiedustelua tulee laajentaa sitten lähisukulaisiin jne. Aina jostain kiinnostusta löytyy ja kohtuullisella hinnalla sen metsän joku ostaa. Onhan sekin parempi sijoitus kuin ränsistyttää omaisuus hoitamattomuuttaan. Tuossa meidän naapurissa on yllä mainitunlainen tapaus ja olen kiinnostuksen metsään esittänyt kun sukulaisista kukaan ei halua metsään mennä. Vielä ei kauppoja ole syntynyt ja tuskin syntyykään. Hintaakaan kun ei ole vielä sanonut. Sääli vain että hyvä metsä menee pilalle.