Käyttäjän Metsuri motokuski kirjoittamat vastaukset
-
Iironi vosi vähän tarkentaa tuota luetun ymmärtämistä. En lienee missään vaiheessa arvostellut Jessen metsiä. Noita haavikoita ja energiapuuryteiköitä joita minä olen nähnyt ja kokenut eivät ole olleet jessen metsiä. Olen vakuuttunut siitä että Jesse hoitaa metsiään ammattitaitoisesti ja siten maksimoi kantoraha tulot itselleen. Hänellä on vain hieman valtavirrasta poikkeava kasvatusmetodi joille on varmasti sijaa edelleen.
Gla:lle. Tämähän on selvä jatkumo hirvikeskustelulle. Eihän voi olla niin että tappaminen on ainoa ratkaisu. Hirvellä on selvä egologinen lokero metsissä kuten muillakin eläimillä. Jos vahinkoja kuitenkin tulee niin joitakin muitakin keinoja voidaan käyttää ja yksi esimerkki voi olla hirviaitojen ja varoitusmerkkien lisäksi myös elinolosuhteiden saattaminen sellaiseen kuntoon ettei vahinkoja synny. Eikö vain ?
Nuo ajo- ja hakkuutaksat ovat aina kahden väilisiä neuvottelutuloksia. Ne vaihtelevat eri urakoitsijoiden väillä jonkin verran riipppuen yhtiöistä ja urakoitsijoista. Alueurakoitsijoilla taksat saattavat olla hieman paremmat kuin yhden – kahden koneen ketjuilla. Sen vuoksi aukotonta taulukkoa ei voi antaa. Suunta voisi olla vaikka seuraava:
Hakkuu
– alle 50 litraa 18 € motti
– 50 – 70 litraa 17 € motti
– yli 100 litraa 12 € motti
– aukko noin 5 – 6 € motti
Ajo
– harvennus 5 – 6 € motti
– aukko n 4 € mottimatkasta tulee sitten jonkimoinen sentti korotus. Yleensä se on 0 – 300 m 0 – korotus je sen jälkeen joitakin senttejä lisää.
Tämä vain suuntaan antava hinnoittelu
Se tulee iironi aika pirun paljon kalliimaksi. Käytännössä kantorahatulot nollaantuu harvennukselta. Minä väitän että ammattimiesten ollessa koneissa ei niitä korjuuvaurioita tule sen enempää kuin metsurihommissa. Usein nuo metsuripoloiset tahtoo tehdä nuo ajourat päin per…ttä ja niita sitten seuraavassa harvennuksissa korjaillaan kolhupuita varsinkin risteysalueilta.
Nyt alkaa olemaan se pahin aika jolloin niitä korjuuvaurioita tulee kun alkaa nila-aika. Silloin jo kaatuvan puun oksat saavat kuoren irti. Mutta viimesitään juhannukselta se jo vähenee.
Nyt ei taida Jalkanen itsekkään uskoa noihin väitteisiin. Jokainen meistä tietää mikä myyrän lisääntyminen on. Se on niin vilkasta että yhdellä eikä kahdella kettupoloisella riitä ruokahalua pienenkään aukon myyräkannan hoitoon. Myyrä ja sopulisyklejä on ollut iat ajat ja niitä on tutkittu hyvin runsaasti. Silloin kun myyräkannat ovat nousuvaiheessa minkäänlainen petoeläin reservaatti ei nousukautta voi uhata. Ainoa keino joka tähän noususykliin tehoaa on luonnon oma viirusepidemia joka tappaa myyrät sitten jossain vaiheessa.
Mukavahan sitä on täällä pohtia (joidenkin mielestä) mutta faktoille ei voi mitään.
Ei varmaankaan hirvityhjiöitä synny jos haavikoita kasvatetaan ja taimikot hoidetaan energiapuunkasvatus mielessä. Tuollaiset ryteköt ovat hirville kuin kutsu ”syömään”. Olin tässä parisen vuotta metsäliiton taimikoiden raivuussa kesän ja oli aika suuri ero niiden taimikoiden välillä joissa lehtipuuta oli hyvinkin rajoitetusti tai niiden välillä jotka oliva ns. ”ryteköitä”. Olen samaa mieltä (jälleen) suorittavan kanssa siitä yhtiöiden metsissä on hirvivahinkoja suhteellisesti vähemmän pinta-alaan verrattuna.
Voihan se olla että se on pelkästään voitelun vika mutta meidän motossa menee vuorossa säiliöllinen teräöljyä eikä aina riitä. Osa syy voi myös olla tuo ketjun löysyys tai oikeastaan niin että löysin kohta lyö juuri tuohon kärkipyörän taa. Osa voi olla myös siinä että laippa karkastuu hangessa ollessaan kun sahataan. Tiedä häntä….
Totta on että laippoja menee kesällä vähemmän mutta on taas puukin sula eikä karkaisua niin herkästi synny. Totta on myös se että kantokäsittely voitelee laippaa ja siksi teräöljyn menekkiä olemme vähentäneet kesäksi. Olen samaa mieltä että laatuvaihteluita on paljon laipoissa kuten ketjuissakin, jopa samassa paketissa on eri laatuista tavaraa.
”Havukka-ahon ajattelija ” löi teesit pöytään. Se mihinkä ne perustuu taitaa olla vain omaa pohdintaa halkokasan vierellä. Mutta hyvähän se on että vielä jotakin pohtii…., vaikka mitään faktaa noissa väittämissä ei taida olla.
Anton ilmeisesti luulee että vanhat myyräennusteet on unohdettu ja taas voi alkaa sepittämään omia juttujaan. Pitkään hiljaista olikin vielä kun saataisiin hirville sama ”jorinarauha” niin hyvä olisi.
Otsikkoon vastaus että KYLLÄ. Hyvin hoidetut metsät ja nuoret taimikot eivät ole hirvituhoille alttiita. Tästä on satojen hehtaarien kokemus itselläni. Hyvääkin mäntymetsää voidaan kasvattaa kunhan se hoidetaan oiken vahvan hirvikannan alueella.Käykääpä vaikka tekemässä maakuntamatka suomenselän alueen tuhansien hehtaarien mäntytaimikoille. Tämänkin palstan jorinoiden perusteella ei uudistaminen olisi pitänyt onnistua mitenkään, mutta toisin vain on.
Mitä laippaa olette käyttäneet ? Me ollaan todettu että iggesundit toimii hyvin. Ainakin prässissä ne on alkuvaiheessa suht kovia. Mutta meltoutuu jo toisen kerran oikaistessa.