Käyttäjän mettämiäs kirjoittamat vastaukset
-
Muistelen tosi vanhaa ruotsalaista tutkimusta, jossa todettiin, että paljasjuuriset istutusmännyt huolimattomasti kourukuokan istutusrakoon sykkyrälle tungettuna eivät kasvata paalujuurta. Pottitaimien piti tuoda tähän muutos, mutta paperpotit toivat sitten aikanaan omat ongelmansa. Olen ollut aikanaan Juupajoella yhdessä tilaisuudessa, jossa ison firman metsänhoitopäällikkö iski nykyaikaisen paakkutaimen paakun kiveä vasten ja esitteli juurten täydellistä rakennetta, jonka piti korjata paperpottien ja paljasjuuristen taimien aiheuttamat paalujuuriongelmat, mutta ”varmaa” lopputulosta en tiedä.
Kuten Leppänen edellä kertoi, männyn kantojen hyödyntämisen ongelmat liittyvät nimenomaan kantojen kivisyyteen, jotka aikanaan murskausvaikeuksien lisäksi aiheuttivat ongelmia varsinkin leijupetikattiloissa.
Minulla on ollut aina vaatimus, että raivaajalla on metsänhoitajan koulutus. Joskus on ollut ehkä vähän vaikeampaa, mutta ainakin tähän asti tällaisen raivaajan pestaus on aina onnistunut. Toivottavasti ei ole kuitenkaan ollut kyse orjatyöstä…
Ei vieläkään ymmärretty, mitä tarkoitin, mutta antaa olla…
Näyttää lähes aina jäävän ottamatta huomioon, että laitosten täytÿy pysyä hengissä huonojen aikojen yli päästäkseen ”nauttimaan” hyvistä ajoista. Olen ollut 90-luvun laman aikana tilanteessa, kun joutui selvimäån konkurssipesän asioita; tätä en haluaisi kokea uudelleen. Pohjoisen metsänomistajat todellakin myös hyötyvät metsähallituksen ”tasaisista” puukaupoista.
Kallelle tiedoksi, että Suomen valtion velka on yli 80 % bkt:sta.
Ei me sitten Koukun kanssa oltu koulussa samalla luokalla…
Minkälaisia tuloksia niistä Koukun ”kattavammista inventoinneista” on tullut? Poikkeavatko tulokset paljonkin VMI:n luvuista?
Avaatko Isaskar vähän tätä kommenttiasi. Eikö kaikki vähennykset kannata pääsääntöisesti käyttää mahdollisimman nopeasti, tarvittaessa alijäämähyvitystä hyödyntäen? Joskus voi olla järkevää ”myöhentää” metsävähennyksen hyödyntämistä, jos tietää lähivuosien aikana tulevan ”isompaa” tuloa korkeamman pääomaveron piiriin. Samoin on varottava metsävähennyksen ”häntää”, jota ei voisi hyödyntää vähennyksen minimimäärän takia. Mutta muuten kaikki vähennykset kannattaa laittaa pöytään mahdollisimman nopeasti, vai ymmärsinköhän tuon kommenttisi väärin?
Koukku kyseli minulta, että millä vuosikymmenellä olen viimeksi liikkunut valtion metsissä. Liikun valtion metsissä käytännössä ihan joka vuosi; kaksi pientä tilaani jopa rajoittuu valtion metsiin. En kuitenkaan tee niiden metsien perusteella kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä valtion kaikkien metsien rakenteesta, sillä koulussa Nysä opetti kattavan inventoinnin kriteerejä ja ne eivät todellakaan täyty minun ”rajanaapurin” metsiä tutkailemalla.
Täällä tunnutaan pitävän valtion metsien kasvuluja kovin pieninä, mutta kannattaa tutustua tarkemmin, missä ne metsät oikein sijaitsevatkaan. Monet Pohjois-Suomen teollisuuslaitokset ovat kovastikin niistä metsistä riippuvaisia ja niiden metsien lisäsuojelu tuo niille laitoksille lisää vaikeuksia raaka-aineen hankintaan. Pitää myös ymmärtää, että lisäsuojelu pohjoisessa ei välttämättä paranna yhtään etelän puiden markkinoita vaikka kuinka näin toivoisimme. Ennen vanhaan sanottiin, että ”kriinpiisin” ensimmäinen tavoite on lopettaa valtion metsätalous, toisena tavoitteena on sitten lopettaa kaikki muu metsätalous. Joskus tuntuu, että nuo tavoitteet eivät ole mihinkään muuttuneet.
Muistaako Makarov, oliko siinä ohituskiellon päättymismerkki? Ainakin kansanauto näyttää joskus lukevan em. merkin 60- rajoitusmerkiksi.