Käyttäjän mettämiäs kirjoittamat vastaukset
-
Koukun mukaan kirjanpainajatuhot ovat viljelymetsissä yleisempiä kuin luonnonmetsissä. Onko tästä olemassa tutkimustietoa vai mihin Koukku mielipiteensä perustaa?
Taas kerran toistui tosi erikoinen kuvio eli kaikkein kovimmat hirvenmetsästäjien haukkujat eivät kovasti hauku ”omiaan”; tässä tapauksessa nämä metsästäjät siis ovatkin merkittäviä metsänomistajia, joilla on omat metsät hoidettavinaan. Taneli aikanaan haukkui kaikki muut paitsi ”oman” seuransa metsästäjät; omat hoitivat jahtinsa esimerkillisesti. Mitä ilmeisimmin ne typerät hirvenmetsästäjät ovat aina ”jossain muualla”, eivät ole metsänomistajia eivätkä ymmärrä metsänomistajien asioista muutenkaan yhtään mitään…
On täällä tehty useampikin laskelma ajanmenekistä ja kustannuksista; asian omaksuminen tosin vaatii sitä, että lukee toistenkin kirjoittamia sepustuksia…
Tarkastin pari viikkoa sitten 8 vuotta sitten kylvetyn ja 3 vuotta sitten varhaisperatun hirvien talvehtimisalueella olevan kylvömännikön. Yhteenkään mäntyyn eivät hirvet olleet koskeneet menneenä talvena eivätkä muuten yhtenäkään aikaisempanakaan talvena. Jos taimikko olisi istutettu, lopputulos olisi täsmälleen sama. Sama lopputulos on muutaman sadan metrin päässä olevissa istutetuissa mä/ku-sekataimikoissa eli hirvet eivät ole mäntyihin koskeneet. Sen sijaan hirvet ovat aikanaan (n. 10 vuotta sitten) tehneet selvää jälkeä aivan vieressä olevista nuorista männiköistä; silloin tilan omisti henkilö, jolla ei ollut minkäänlaista osaamista nuorien mäntytaimikoiden kasvatuksesta hirvien talvehtimisalueilla.
Haavan hinta silloin ”ennen vanhaan” oli sidottu kuusikuidun hintaan, ei kuitenkaan ollut ”yksi yhteen”…
Voi Anneli, ei niitä haapoja kaadeta sen avohakkuun yhteydessä eikä niitä vesoja ainakaan minun metsissä ylenmäärin ole tullut. Ja kyllä; jos ei ole kokemusta hirvituhojen torjunnasta, kannattaa hirvivaaralla pelottelun suhteen olla vähän ”varovainen”. Haavat muuten ikääntyessään kaatuilevat omia aikojaan; tosin järjestys on usein vähän yllättävä.
Metsissäni on useita kymmeniä isoja haapoja ja muutama todellinen jättihaapa; ei tulisi mieleenikään ”tappaa” niitä pystyyn. En ole koskaan yhtään haapaa kaulannut enkä tule kaulaamaankaan; mitään ongelmaa ei ole ollut. Raivaussahahommissa olen yksittäisiä pieniä haapoja kaatanut, mutta olen pyrkinyt minimoimaan senkin.
Samaa olen huomannut minäkin, esiintyi myös kylvöalueella. Minun kohteilla kyseessä ei voi olla mikään sorkkaeläin; eniten on epäilyttänyt kanalinnut tai joku myyrä. Yleensä jonkun elukan syödessä ”sapuskaa”, paikalla näkyy myös takapään jätöksiä, mutta näissä en ole huomannut mitään, vaikka kovasti olen yrittänyt tutkia. Jopa riistakameran asennusta juuri istutettuun taimikkoon olen harkinnut, mutta vielä en ole laittanut.
Se hyvä puoli näissä on, että näin pienet männyt ”palautuvat” yllättävänkin hyvin. Esim. sillä kylvöalueella ei muutaman vuoden jälkeen ollut enää havaittavissa minkäänlaisia ”vaurioita”.
Energiakasat peitetään ensisijaisesti ”säilyvyyden” takia. Kosteuksia on aikanaan tutkittukin ja jossain vaiheessa saatiin sellainen tulos, että karsitun rangan peittämisestä saadaan yhtä suuri etu kuin peittämisen aiheuttama lisäkustannus on ja silloin karsitun rangan peittämisestä luovuttiin. Nyt nämäkin laskelmat ovat ”tarkentuneet” ja käytännössä nykyisin kaikki energiakasat peitetään.
Ei taida kokenut kaikkea tietääkään…