Käyttäjän Moreeni kirjoittamat vastaukset
-
Inflaation noustessa, ja pitkittyessä käteinen ei taida olla kuningas rahan reaaliarvon murentuessa. Keskuspankit vakuuttelevat inflaation olevan väliaikaista mutta nähtäväksi jää mikä on tulevaisuus. Muitakin näkemyksiä asiasta löytyy. Toki jos romahdus tulee ja omaisuuserien hinnat romahtavat on pullealla lompakolla hyvä olla ostoksilla. Velkarahan hintakin saattaa nousta. Romahduksen odottelu vaan on kusista hommaa kun sen toteutumiseen saattaa mennä vuosia..
Ei kannata istuttamalla kuitupuuta kasvattaa näillä hinnoilla. Varsinkin jos teettää muokkauksen, perkauksen ja taimikon harvennuksen muilla. Mo kustannukset ovat nousseet mutta puum hinta ei. Joissain osissa Suomea kuulemma kannattaa kuitumittainen myydä energiaksi. En yhtään ihmettele. Kiintokuution kuitupuuta energiasisältö vastaa kutakuinkin 200l öljyä. Jokin metsänomistajien etujärjestö, tai vastaava esitti kuitupuun hinnan sitomista sellutonnin markkinahintaan, olikohan 4.5% siitä. Minä kannatan tuota ajatusta. Silloin todellisesti puun hinta määräytyisi markkinaehtoisesti.
Surkea on tilanne. Noin 10 vuotta takaperin kävi tonttikauppa Venäläisten ostajien korkeiden tarjousten takia kuumana. Paljon paheksuttiin ainakin puheissa niitä jotka myivät maata ulkomaalaisille. Nyt metsää myydään surutta rahastoille jonka omistus voi olla missä vain, vaikka siellä Venäjällä. Korkein tarjous voittaa. Harmillista on se ettei yrittäjämuotoista metsätaloutta enää yksityinen toimija Suomessa pysty aloittamaan. Ei vaikka miten tehostaa ja optimoi.
Toki voi tarjota ja ostaa korkeammalla hinnalla kuin rahastot. Näin olen itse kertaalleen toiminut, eli markkinahinnalla metsää, osittain velkarahalla.
Myyjä aina viimekädessä päättää kenelle myy ja yhtä surkeaa on metsämaan rahastoille myyminen kuin rantatonttien myyminen Venäläisille.
Ajattelin sekoitella liemen valmiiksi toisessa pöntössä josta sitten sekoitettuna kaadan ruiskuun. Ensin vesi ja sitten boori, koska on vettä raskaampaa. Tätäkö Petkeles tarkoitit ruiskun täytöstä kun mainitsit?
En hakenut kemeraa. Taitaa mennä pienemmillä kustannuksilla näin tehtynä.
Boorilannoitus edessä viikonloppuna. 5 hehtaarin kuviolle tarkoitus levittää yhteensä 50 litraa Yaran liuosta. Lantraan sen 1/3 suhteella veteen. Levitys käsikäyttöisellä kalvopumpullisella reppuruiskulla. Ei ole aikaisempaa kokemusta levittämisestä. Kuviolla 7 vuotiasta mättäisiin istutettua kuusen taimikkoa. Kasvuun lähtö on ollut heikko. Varhaisperkaus tehty toissa 2019-2020 talvena.
Testasin vedellä mitä vauhtia litra tulee suuttimesta läpi. Tulos oli 85 sekuntia, eli 15 litraa pitäisi tulla läpi 21.25 minuutissa. Ehkä todellinen läpimeno booriliuos veteen sekoitettuna voi olla hieman enemmän johtuen booriliuoksen koostumuksesta? Tuon mukaan hehtaarin ruiskutusaika olisi n. 43min, vedellä siis. Muut tepastelut ja säiliön täyttäminen vie myös aikaa mutta eiköhän tästä alle 12h työpäivällä selvitä.
Neulasanalyysiä ei kuviolle ole tehtynä vaan omat ja mhy:n silmämääräiset arviot kertovat boorinpuutoksesta. Aluksi oli ajatuksena laittaa booria 15litraa/ha mutta varovaisuusperiaatetta noudattaen tiputin määrän 10litraan/ha.
Tilanteita on varmasti monenlaisia. Kaikki riippuu oikeastaan siitä mikä on tilan omistajan tahto. Onko hän puhunut tai oletteko puhuneet siitä mitä hän haluaa? Kysy vaikka isältäsi asiaa. Siskosi ajatukset metsän omistamisesta ja siihen liittyvistä velvoitteista kannattaa myös selvittää. Voihan vaikka olla että hän toteaa ettei kiinnosta pätkääkään. Voit ehkä tarjoutua ostamaan hänen osuutensa. Luulisin että isäsi arvostaa sitä että olet kiinnostunut hoitamaan metsiä. Itse ainakin arvostaisin jos jälkikasvusta joku olisi kiinnostunut jatkamaan ylisukupolvista työtä ja kun olisin valmis luopumaan metsistäni ottaisin tämän huomioon. Hankalia asioita, ja tasapuolinen jälkikasvuaan kohtaan tulisi aina olla.
Kannattaa jo ajatella asiaa myös myyjän kannalta. Mikäli myyjä on omistanut tilan yli 10 vuotta ja myynti tehdään lähisukulaiselle on tilan myyminen verotonta myös myyjälle. Kauppa 75% käyvästä arvosta on järkevin tapa siirtää tila koska mukana tulee kaupassa metsävähennys 60% kauppahinnasta.
Tarkoittiko Moreeni hakkuuta, jossa vain siemenpuut jätetään vai siemenpuiden poistoa?
Tarkoitin molempia. Siis jos lähtötilanteessa on vaihtoehdot myydä puusto aukkohakkuuna tai myydä puut siemenpuuasentoon ja jokusen vuoden kuluttua myydä siemenpuut ylispuun poistona. Vaikka aukkohakkuun ja siemenpuuasennon hakkuun myyntihinta kuutiolle olisi sama joka tapauksessa ylispuunpoistossa taitaa hinta kuutiolle olla harvennushakkuu tasoa. Tämän hintaerotuksen kompensointia tarkoitin.
Mikäli tavoitellaan jatkuvapeitteistä metsänkasvatusta niin missä vaiheessa se metsä on peitteinen? Pitääkö taimien olla miten pitkiä jotta ylispuut voi poistaa?
Eikös siemenpuuhakkuun ja avohakkuun kantohinta ole männyllä sama; molemmat tilastoidaan uudistushakkuisiin. Sen sijaan jk-hakkuun kantohinta on kasvatushakkuuta vastaava.
No olen maalikko mutta näin maalaisjärjelläni ajatellen. Saatava kuutiomäärä puuta hehtaaria kohti on pienempi kuin avohakkuussa jolloin korjuukustannus on suurempi ja sitä kautta maanomistajalle tuleva hinta on matalampi siemenpuuhakkuussa. Hankintana jos tekee niin silloin kai sama.