Käyttäjän Mottimasa kirjoittamat vastaukset
-
Missäpäin suomea on niin huono puunhinta että saa 10€ ja maksaa 3€ vielä veroa? Paljonko sitä rahaa pitäisi metsästä tulla että olisi hyvä? Eihän se metsä kultakaivos ostajalleen ole, mutta sioituksena lainarahoillakin parempi kuin vanhennuttaa rahoja pankkitilillä huonoilla koroilla ja kurssin vaihteluina. Vaikka velkarahalla ostaa ja hakkaa samantien sileäksi, kannattaa se silti seuraavaa sukupolvea ajatellen. Olen kerännyt käpyjä ja kylvänyt siemeniä rämeeseen jossa ei aiemmin ollut ainuttakaan kasvavaa puuta, saanut jokusen taimen kasvamaankin, ei ne itselleni tuota, mutta jälkipolvi korjaa jo satoa. Isäukko kertoi aikoinaan keränneensä yhden palstan suurimmista puista heinäseipäitä, isompaa ei ollut, nyt parin ojituksen ja lannoituksen, harvennuksen jälkeen palstalla alkaa olemaan tukkikokoista männikköä lähes jokainen runko. Ehkä jo 30 vuoden päästä sekin 20 hehtaarin rämeikkö saa pankin vapisemaan tilipäivänä.
Yhdenkään moton jäljiltä ajoura ei ole 4m vaan 5-6m moto itsessään on jo 3.5m leveä ja ajouran on pakko olla vähintään 1.5m leveämpi juuri noiden juuristovaurioiden minimoimiseksi. 3 kertaa kevyempänä 2.6m leveälle maataloustraktorille riittää helposti 2.8 ura ja kapeammastakin menee ellei kallistu eikä juuret kärsi lainkaan, parinvuoden päästä ei huomaa ollenkaan että on ajettu. Motolla vielä 10 vuodenkin päästä. Mitä enemmän renkaassa pitää olla rautaa pienen pintapaineen saavuttamiseksi, sitä enemmän juuristo kärsii, koska telat jauhavat jo muutamalla ajokerralla maanpintaa syvemmältä ja juurethan ovat pinnassa.
Minkähänlainen palvelu tuo metsään.fi on kun omista tiloista ilmoitti että tiedot valmistuu vasta 2023. Kiinteistörajat vain näyttää ei mitään puutietoja.
Kyllä se moton ajoura on vähintään 5 metriä leveä, reunapuutkärsivät juuristovaurioista kun ei nykytalvena maa jäädy mammuttia kantamaan eikä edes lunta tule suojaksi. Lisäksi liekö ammattitaidon puutetta, ahneutta vai liian leveän uran välin tavoittelua, mutta liian usein näkee motoharvennettuja metsiä joissa läheltä uraa ovat tolkuttoman harvoja ja uravälin keskikohta miltei koskematon. Paras kasvupaikka lienee 3-10 metriä urasta.
Ajouran tekiää on varmasti yhtä monenlaista kuin ajajaakin. Moto kaataa puolentoista koneen levyisen aukon kulkureitilleen katsomatta minkälaisia puita reitiltään kaataa. Joku kaataa maataloustraktorillekkin 3.5m leveän suoran uran. Itselleni maataloustraktorilla riittää aina maastonkohdat huomioiden jopa 2.7 metrinen väli. 10cm leveämpi kuin traktori, kärry aisaohjauksella tulee samasta puita kolhimatta, urat tehdään aina siitä missä huonoimmat puut ja vähiten poistettavaa uralta. Se kapea ja kiemurteleva traktoriurakin on 20 vuotta hakkuusta jo aika näkymätön. Jos tyyli on että tuosta on päästävä suoraan ja puita ollenkaan varomatta kuten metsäkoneet niin aukonhan siihen joutuu hakkaamaan joka uralle sama millä ajaa.
Olen miettinyt halvan käytetyn mönkiän hankkimista juuri tuohon ylispuiden, tuuli ja lumituhopuiden poistoon, vielä liian pienen taimikon läpi kulkeva ojanseutu kasvaa klapikoivikkoa. Miksi hakata alle 5 metriseen taimikkoon 3 metrinen traktoriura tai 5 metrinen motoura jos mönkiällä vähän puita kierrellen pääsee lähes ilman uraa? 4000€ saisi jo 500 kuutioisia mönkiöitä isoilla traktorikuvioisilla renkailla ja kärryn perään. jos sillä päivänaikana saisi 3-5 kiintoa puuta tienvarteen hyväkulkuisesta maastosta, olisi se hyvä väline.
Metsätalousyrittäjä hankintahakkaaja ja harrastuksena hankintahakkaava on kaksi eriasiaa. Harrastukseen käytetylle omalle ajalle ei lasketa hintaa, ainoastaan selvät kulut, kuten hirvenmetsästyksessä ajetut kymmenet kilometrit ja panokset. Leipä on hankittu jo työstä eikä sitä harrastuksesta oteta. Metsuri ja metsätalousyrittäjä repii leipänsä eteen ja myös työllä on pakko olla hinta. Mutta harrastuksena ja huvinvuoksi 100 kiintoa silmäniloa hakkaava ei laske hintaa omalle työlle. Ja joka sanoo ettei polttopuu hommassa jää puulle hintaa niin reilun kymmenen motin tekoon kuluu aikaa kaato ja ajo yhteensä 2 päivää, kunnon klapikoneesta syöttää päivässä läpi. 10€ tunti ja noin 30 tuntia + polttoaineet 100€ ja klapikoneen vuokra 30€. Kämpästä saa heittää patterit pois päältä ja veikkaan että jo nyt ennen oikeita pakkasia ollaan näillä sähkönhinnoilla säästetty se että aletaan olla plussaan puolella ja otetaan vielä reilusti kolminumeroinen luku voittoa.
Vaan ei se metsätyö niin vastenmielistä ole. Viikon ku repii tehtaassa, lähtee lauantaisin mielellään tekemään hankintaa, mukavaa hommaahan se on. Ja puun hinnaksi voi laskea tehdyt taimikonhoitotyöt, hankintahakkuuna tehdyt harvennukset ja moto päätehakkuulle, vaihtoehtoisesti tekemättömät taimikonhoitotyöt ja harvennukset, moto tekee päätehakkuun. Siinä viimeisessä tilissä on se ero josta voi päätellä kannattaako vai ei. Eikä hyvässä harvennuksessa puu vähene metsästä, hyvin lyhyelläkin aikavälillä päinvastoin lisääntyy.
Hankintahakkuun kannattavuudesta/kannattamattomuudesta. Lauantaina olin tehtaalla ylitöissä. 150€ päivä, viikolla 100€ 8 tunnin päivä. Metsässä hankintahakkuuta olisin nätisti tehnyt 5 kiintoa ja latvat polttopuuksi joiden arvo sähkön hintaan muutettuna on merkittävä. Olisin siis yltänyt reilusti parempaan tulokseen metsässä kuin tehtaalla ylityön lisineen ja vielä verot pois. Jos hankintahakkuussa hakkaa 5 kiintoa päivässä 150€ saa siitä heittää 50€ koneisiin ja varusteisiin tai jos vieraalla ajattaa puut, jää jäljelle silti sama mitä vieraassa työssä tehtaassa. Sopivassa leimikossa voittoa hakkaa että pankki heilahtaa tilipäivänä.
