Käyttäjän Mottimasa kirjoittamat vastaukset
-
Susia on suomessa justiinsa niin monta liikaa kun niitä täällä on eli luken arvio 150, todellinen likelle 500. Ne tulisi tuhota kaikki, vaikka helikopterilla ja panssarivaunulla jos ei muuten. Susista ei tule koskaan olemaan minkäänlaista apua hirvikannan säätelyssä, päinvastoin kaikkia muita ongelmia senkin edestä. Kyllä luontoliitto osaa ja pyrkii kääntämään tyhmän ihmisen pään ja mielen edukseen, kyllä poronhoidossa ei ole mitään ongelmaa vaan pedoissa ja niiden hyysääjissä.
Tässähän jo ensimmäisellä sivulla todettiin että moto se kannattaa ostaa ja siihen raivuripää vaikkei savotoitavaa olisi kuin hehtaari kymmenessä vuodessa, sillä mukavuus ja tehokkuus ennenkaikkea ja näpertely vie innon. Kustannuksilla ei ole mitään merkitystä kunhan työ tulee hoidettua.
Tarve kuitenkin olisi jokavuotista, mutta tuon vähäisen metsänhoidon lisäksi tonttimaalta muutaman aarin alalta nokkosten ja pajujen raivausta, rimmeröintiä. 15ha metsäpalsta jossa 2ha taimikko, uudistettavaa 1ha. Muuta ei juuri raivattavaa ole jos ei joskus ennakkoraivaa risuja rankasavotan tieltä.
Miksi sahoja valmistetaan montaa eri kokoluokkaa ja hintaista jos kerran 10 vuodessa 2ha raivaavalle pitäisi olla ammattilaisen vehe? Ja miksi ihmeessä 45 kuutioinen tai jopa 50? Mikä siitä tekee tuottavemman sijoituksen kuin 200€ halvempi ja pienempi jos silläkin saa hommat tehtyä? Ei minulla ole koskaan ollut yli 41 kuutioista moottorisahaakaan ja ihmettelen miksi pitäisi olla jos sahaan joka 5 vuosi 100 kiinnon hankinnan ja vuosittain omatarve polttopuut? Lähinnä sitä mietin että saako n.35 kuutioisella raivaussahalla poikki tarvittavan kokoista puuta vai hajoaako siitä kytkimet ja muut heti? Halpasahat ei kuitenkaan kiinnosta. Pitää olla toimiva saha sillonku sitä tarvitaan.
On siinä jäljellejäävä puusto kiitettävän hyvälaatuista, ei oksatonta riukua, lähinnä pituus yllätti määrässä, mutta moton ja oman hakkuun ero on siinä että moto ottaa heti harvaksi ja tuuli kaataa loput, itse harvensin maltilla, mutta kuitenkin riittävästi ettei riukuunnu, nyt on hakkuusta 2 vuotta ja 5 vuoden päästä harvennan lisää. Tässä välissä puu ehtii kasvattaa vähän juuria ja tottua tuulille. Motollahan tuo ei ole kannattavaa, koska poistumaa ei olisi tarpeeksi.
Pakkohan se on motolla olla nopeaa touhua jotta edes jotenkin kustannustehokasta, mutta jälki on sen mukaista että on motolla läpi rynnitty. Niin jää haarapuut, oikein kierot ja känttyrä koivut pystyyn ja helpommin ottaa suoran nopeasti kaadettavan vierestä jotta tulosta tulisi mahdollisimman paljon. Ottaahan moto ja ajokone työstäänkin jo parinviikon etelänloman verran. Itse hakkuutin vasta ostamani harventamattoman metsän oli ensiharvennus myöhässä. Oli siinä metsätaloussuunnitelmakin pahasti pielessä. Piti olla 2 kuvion 3ha kokonaispuusto n.650 kiintoa. Hakkuukertymän n.250. Moto ajoi läpi. 470 kiintoa lähti, monta rekkaa tukkiakin. Hakkuun tarkastaja totesi ettei jokapaikasta ainakaan harvaksi mennyt, mutta omastamielestä ei toista harvennusta tarvitse tehdä ennen päätehakkuuta. Ilmakuvista katsottuna harvaa ja moninpaikoin näkyy moton renkaanjäljet ilmasta vaikkei kuivaan kankaaseen juuri painunutkaan. Lumi ja tuulituhoja piti vielä kerätä 30 kiintoa joista puolet tukkia. Meneehän se kun ei katsomassa käy eikä omaksi tunnusta. 10 vuoden päästä voi näyttää jo toiselta. Tie välissä ja toisellapuolen itse hankintana hakattua, ei luonnon vaurioita ja näyttäähän se paljon elinvoimaiselta.
Tuossapa linkki aika perus metsässä käytettävän maataloustraktorin teknisiin tietoihin. Näyttäisi olevan vakio renkailla 2380 leveä ja siihen ku tehtaalla heitetty reippaan 5cm leveämmät kiekot alle jotta pellolla edes jotain tekee niin mennään 2500 päälle. Silti reippaasti motoja kapeampi.
Onhan niitä metsätiloja erikokoisia ja hakkaajia yhtämonta erilaista kuin tilaakin, mutta mitä huonompi on puun hinta sitä varmemmin tarkan nykyaikana euron mies tekee paremman tilin. Kannattaa ne muutamat huonotkin aarit laittaa kasvamaan 100 hehtaarin tilalla, toisinkuin korjata vain pottia siitä mistä saatavilla on. Järkevämmällä ajouralla ja hakkuuajankohdan hyvällä suunnittelulla voi helposti löytyä kate taimikonhoidon tai ojankaivuun kuluille.
Ei alle 3 metrin nykymetsäkonetta olekkaan ja. Reilu 2.7m maataloustraktorilla kun ajaa moton/ajokoneen jäljelle niin suunnilleen yhden telan verran leveämpi on se metsäkoneen jälki ja metsäkoneen ajouran leveys keskimäärin puolitoista maataloustraktoria. Ja olkoot telat muotoiltu miten tahansa, mutta nykytalvena jos on 30cm lunta niin metsäkoneen telat alkavat heti syömään lunta pois ja kaivamaan juuria esille, jo 50 ajokerran jälkeen kokoojaura on kuin kaksi ojaa vierekkäin. Maataloustraktorilla ilman rautaa renkaissa tuo lumi tallautuu raiteelle ja kantavuus senkun paranee mitä enemmän uraa ajetaan.
