Käyttäjän Normandy kirjoittamat vastaukset
-
Itse tilaan metsä-yhtiön kautta; myös pieni määrä onnistuu kunhan itse haet heidän aluevarastoltaan. Aiemmin otin myhiksen kautta, mutta fuusiot vei palvelut kauemmas. Aiemmin oli 200 m päässä 🙂
suoraan taimitarhalla ainakin virttaalta oli sairaan kalliit.
Visakalliolta mielenkiintoinen veto. Kamalakorven tuuliosuuskunta, joka hallitsisi kaikkia tuulivoimaloiden perustamisoikeuksia ko. alueella.
Osuuskunta saisi myllyjen vuokrarahat ja jakaisi ne sovitulla tavalla eli myllypaikka x eur, tie y eur/ m ja sähkölinja z eur/m. Loppuraha jaetaan osakaskunnan jäsenten välillä hehtaarien suhteella.
Väännän tähän vielä rautalangasta meidän etelä/keskisuomen metsänomistajien matikkaa.
Metsässä on kuusta 250 m3/ha, n 20 000 euroa myyntihinnaltaan. Kannattaako jättää se kasvamaan vai laittaa lappelleen.
20 000 euroa tuottaa pankissa 3 % eli 600 euroa vuodessa. Riski on minimaalinen.
Jotta tuo kuusikko tuottaa saman, niin kasvua pitää olla ainakin 8m3/ha/vuosi (keskihinta 75 eur/m3). Tällainen kasvu jää monesti kypsässä kuusikossa saavuttamatta.
Eli 500 eur/ha lisäkasvua vuodessa on hyvä raha. Mutta jos muualta saa pienemmällä riskillä enemmän, niin kuusikko vaan lappeelleen.
Pacta sunt Servanda eli sopimus on pidettävä.
Osakassopimuksessa ongelma on usein se, ettei siinä ole kirjauksia mitä jos-tilanteista: Mitä jos joku ei halua enää pitäytyä allekirjoitettavassa sopimuksessa? Mitä jos joku myy osuutensa?
Jos näitä tilanteita varten ei ole kirjoitettu selviä toimintatapoja ja mahdollisia (kohtuullisia) seuraamuksia, niin sitten ollaan sopimusoikeuden yleisissä periaatteissa. Niihin taas mm. kuuluu se, ettei mielipahaa korvata vaan ainoastaan todellinen materiaalinen vahinko. Joten esim. ulkopuoliselle myymisestä ei aiheudu vahinkoa, koska olisit itse voinut olla tuo korkeimman tarjouksen tekijä.
Näillä sopimuksilla ei kuitenkaan ole vaikuttavuutta kuin allekirjoittajien välillä. Jos joku allekirjoittajista kuolee tai myy osuutensa, niin seuraavaa omistajaa ei sido tuo edellisen omistajan allekirjoittama sopimus.
Asunto-osakeyhtiön yhtiöjärjestykseen kirjattu määräys taas toimii eri tavoin, se on tavallaan kuin rasite, jonka asunto-osakkeen ostaja hyväksyy sitomaan itseään. Eli myös uutta osakasta sitoo yhtiöjärjestykseen kirjattu määräys (esimerkiksi lunastusoikeudesta).
Lunastuksessa on valitettavaa, jos kaupan osapuolet eivät olleet niin ammattitaitoisia, että he olisivat sopineet kauppapäivän nyt ja siitä maksupäivän ja omistuksen siirtymisen vasta lunastusajan päätyttyä. Suurin osa lunastuspäkälistä kun lähtee liikkeelle kaupan teosta, ei omistusoikeuden siirtymisestä.
Mun psykologinen silmä sanoo, että ensin kirjoitat sopimuksen tekstin (jotta ”kaikki” tulee mietittyä) ja sitten pidätte porukalla istunnon puhelimessa tai nenäkkäin ja porukalla puhutte miten haluatte asiat hoitaa (kuten esim. koska myydään puuta, miten jaetaan työt/korvataan työt, miten osuuden myyminen jne.).
Älä vie valmista sopimusta, jossakin vaiheessa joku alkaa miettiä että sinä johdattelit ja pomotat jne.
