Käyttäjän Normandy kirjoittamat vastaukset
-
Metsälaki (tai no asetus) ei määrää istuttamaan yhtään tainta. Se määrää että 10 v kuluttua hakkuusta alueella täytyy olla eteläisessä suomessa vähintään 1500 yli 0,5 m korkuista tainta, joiden väli on vähintään 0,5 metriä.
Eli ihan vapaasti saa istuttaa vaan 1000 tainta, mutta 10 v. ajan täytyy antaa tulla vähän luonnontaimiakin, että tuo 1500 tulee täyteen. Sen jälkeen saa taas harventaa tuohon 1000 kasvatettavaan runkoon.
Olen mielessäni jakanut meidät kolmeen ryhmään
* metsänhoitoa harrastavat. metsässä tehdään juttuja, koska se on kivaa. sen takia paikat pysyvät ehkä vähän liiankin hyvin kunnossa.
* puuta tuottavat. Käyttävät laskinta ja tekevät jutut, jos laskin niin sanoo. Selvä suunnitelma, vaikka metsä välillä näyttääkin hoitoa kaipaavalta
* metsää omistavat. syystä tai toisesta metsää sattuu olemaan ja se muistetaan, jos muistetaan.
Tuli sellainen korpikommunistin kommentti että on pakko latoa lukuja. Otetaan esimerkkinä Mg ja 2019. Löytyy vuosikertomuksesta.
johtoryhmälle maksettiin yhteensä 4,5 milj, josta suurin osa oli tulokseen sidottua palkkiota. Puuta hankittiin n. 3 miljardin euron edestä eli jos johtoryhmälle ei maksettaisi mitään, niin puun hintaa voisi nostaa 0,15% eli tukki 65 eur nousisi 65,10 euroon. Kyllä selvästi löydettiin se juurisyy alhaiselle puun hinnalle.
Puuki, ymmärtääkseni musta muovi, joka ei päästä vettä lävitseen, on oikea hiiri/myyräparatiisi, jonne tulee uusia pikku jyrsijöitä ziljoona. Kokemuksia?
Noista sanomalehdistä: Paljonko on paksuhko kerros? Tai jos levittäisi sinne olkea parinkymmenen sentin paksuudelta?
Samassa paikassa mulla on haavan juurivesoja parin hehtaarin alalla (ja heinää) ja sinne olen nyt laittanut merkkitikut a’ 16 c / kpl.
Ainakin näin syksyllä tuntuu että niistä on paljon iloa. Katsotaan sitten ensi kesänä kun siellä ollaan heinäämässä ja tehdään päätös että istutetaanko katekankaan läpi vai laitetaanko vaan merkkitikku.
Mutta siinä olen Jätkän kanssa samaa mieltä että heinikkoon istuttaminen ilman mitään merkkiä/suojaa on ihan anuksesta. Myrkkyjen suhteen olen pikku hiljaa taipumassa harjavallan suuntaan eli en aio myrkyttää.
Jätkä, hinnaksi tulee aika erilainen, jos uudelleenkäyttää tuon kankaan. Kangas oli 70 eur/ 100 m eli n. 70 c per taimi. Mielummin käyn heinäämässä ja uudelleenkäytän kankaan n. 4 kertaa
Mitenkäs tuon kiitorata-istutuksen toimivuus (varsinkin kun rivien väliin ei tule luontaisesti mitään)?
Päivää studiojoukkue.
Mulla on kantahämeessä puronvarressa rantaniitty. Rehevä heinikko peittää sen eli minkään sortin taimettumista ei ole odotettavissa. Alaa niityllä ei ole kuin muutamia aareja eli konetta sinne ei oikein kannata tuoda.
Millaisen onnistumisen mahdollisuuden antaisitte seuraavalle:
Keväisin 1,25 m leveää kate/mansikkakangasta n 5 m välein ja koko kesä annetaan kankaan olla, jotta sen alta kuolee rikkaruohot. Sitten seuraavana keväänä vaihdetaan katekangas seuraavaan kohtaan ja istutetaan nyt paljastunut rikaton juova tuolla kiitotie-periaatteella eli linjaan metrin välein kuusentaimi.
Aivan varmasti on heinäämistä. Ja taimet kasvavat eri tahtia (istuttaisn n. 100 tainta / vuosi arviolta 4 vuoden ajan).
Lähdenkö liikkeelle metsän rajasta ja etenen vuosi kerrallaan kohti rantaa? Vai poikkisuuntaa? (luonnollinen ajoura tulee yhteen kulmaan ja läntti on pitkänomainen puron rantaa pitkin)
Kiitos kommenteista
Ja eikös metsäliiton osuudet käy lainan vakuudeksi? Onko kenelläkään kokemusta?