Käyttäjän Normandy kirjoittamat vastaukset
-
Todella noloa metsälehdeltä. Sopii ehkä kekkosen aikaan, mutta näinä aikoina aivan varmasti tulee reisille.
Olette varmasti seuranneet, että asunto-osakkeiden osakekirjat muuttuvat sähköiseksi. Sen jälkeen ollaan ihan samassa tilanteessa kuin nyt metsän kanssa: Halutessasi saat tietää yksittäisen asunnon omistajan (nimen) tai jos syysi on ”hyväksyttäväsi” myös hänen kontaktinsa (ellei yhteystietoja on salattu).
Mutta ei toisinpäin eli henkilötiedolla et saa mitään tietoja henkilön omistuksista.
Minusta joillakin menee sekaisin tieto metsästä ja tieto henkilöstä. Jälkimmäistä suojaa GDPR eli sinusta ei saada tallentaa tietoa ennen tallentamisen välttämättömyyden arviointia.
Metsätieto taas on tietoa metsästä, ei ihmisestä.
Toki pienellä työnteolla kiinteistön voi liittää ihmiseen ja näin saada selville onko joku nimenomainen henkilö varakas. Mutta ei toisinpäin. Pelkällä nimellä et saa tietää mitä kaikkea joku omistaa.
Ajattelin että jos laittaisi mönkkärin renkaat ja kärryn niin että se saranalla painaa massaa jyrsimen renkaiden päälle että pito olisi edes jonkinlainen.
Gla, Mitä arvaisit ongelmaksi? Maavaraa, pitoa, pientä kuormaa, käsiteltävyyttä, arvele ääneen niin pääsen eteenpäin..
Mutta miksi?
Puun taimet ei vielä niin paljon ravinteita tarvi eli ravinteiden kiertoa ei ole tarvetta nopeuttaa.
Metsässä ei kukaan odota pyörätuolilla kulkevansa eli metsänpohjan tasaisuuteen ei kannata panostaa.
Ei siis ihme että videon kuvat ovat kaupungista
Itse käyn yleensä uuden metsäpalstan ostettuani ilmoittautumassa lähitaloihin. Kerron itsestäni ja saan kontakteja lähiseudun ihmisiin. Sitten kun tarvitsen jotakin, niin muutama soitto ja tekijä löytyy: metsäkärryä ajava naapuri, klapikone tekemään urakkaa, kaivinkone jne.
Uskaltaisin epäillä että siinä lähistöllä asuu 100 vuotta kylällä asuneita, jotka tietää millaisia isäntiä ja millaisia metsiä ympärillä on. Ja sitten vain soittamaan tai käymään: ”Moi, sain kontaktisi mattilan markolta. Sattuisitko tietämään olisiko joku kulmilla tekemässä harvennusta josta voisi ostaa muutaman traktorikuorman kuitupuita… ”
Yhdellä rantaniityllä kokeilu menossa. Laitoin syksyllä mansikkakankaan 1,5 m leveää n. 5 m välein rehevälle rantaniitylle.
Mansikkakankaan pitäisi tappaa rikkaruohot kasvukaudessa.
Ajatuksena on yhden kasvukauden jälkeen siirtää kangasta uuteen paikkaan ja istuttaa tuohon rikkaruohottomalle linjalle puut sellaiseen sarjaan n. metrin välein.
Alaa ei ole kuin n. 0,2 ha ja kaivurin paikalle saanti hävittäisi aika paljon kunnon taimia matkalta. Eikä heinäämisestä tuollaisella paikalla kuitenkaan pääse eroon.
Reali hyvä, jos ei ole ”juuri puuta myytäväksi seuraavan 20 v. aikana”, niin miten suuren kiinnostuksen ajattelin kenelläkään puufirmalla olevan pitää sinut tyytyväisenä?
firma pistää paukut sinne missä ne tehokkaimmin toimivat eli juuri nyt puuta myyvien hellimiseen
Jos meillä on suojeltuna jo 10-15 % metsämaasta (luonnonsuojelualueet ja 10-kohteet), niin paljonko on tarpeeksi?
Olen mukana, jos nostetaan tuloveroprosenttia 4 % kaikissa tuloluokissa ja tuolla rahalla ostetaan metsää suojeltavaksi. Tai aletaan maksamaan luontokorvausta niille metsänomistajille, jotka sitoutuvat päätehakkuun sijasta jättämään metsänsä käsittelemättä esim. 20 vuodeksi. Mutta en hyväksy, että omaisuuden suojaan kajotaan määräämällä miten omaisuutta saa hoitaa.
Pitää vielä kommentoida tuota Perkon ideaa heinien kurissa pitämisestä lampailla. Jotkut joulukuusen kasvattajat toimivat näin (terveisiä Fiskarsin suuntaan), mutta aitauksen kannattavuus ei taida toimia muilla kuin joulukuusilla.
Ja lampaat syövät muut kuin kuusen taimet.