Käyttäjän Nostokoukku kirjoittamat vastaukset
-
Pari vuotta sitten esitin palstalla epäilykseni jalostuksen heikentävän tiettyjä ominaisuuksia. Syntyi keskustelua ja ajatukseni tyrmättiin täysin. Mutta esim. kirjanpainajatuhot ovat viljelykuusikoiden ongelma. Olen kiertänyt kansallispuistoja Saaristomereltä Lemmenjoelle enkä niiden vanhoissa kitukasvuisissa kuusikoissa ole nähnyt juurikaan kirjanpainakjatuhoja.
Luulempa, ettei kovinkaan moni. Uusi etäisyys on kuolleena syntynyt ajatus. Tuurivoimalla on monopoli maakuntakaavoitukseen. Kaikki sen haluamat sopivat alueet kaavoitetaan kyllä, etäisyyksistä välittämättä.
Ja yksi kolmasosa ei luotta siihen, että NATO rientää avuksemme ulkoisen uhkan sattuessa. Yllättävän iso osa kuitenkin vielä luottaa avun saamiseen.
Vain lämpökameralla varustetulla dronella on mahdollista löytää kaikki hirvet. Kokeiltu on. Jos esim. 4000 hehtaarin alalta, saatikka kokonaisen hirvitalousalueelts, halutaan löytää jokainen hirvi helikopterilaskennassa, loppuvat rahat kaikilta. Myös helikopterilaskenta on arviointia. Lennetään tietyt linjat ja niiden perusteella tehdään arvio.
Pensasleikkurin kanssa kyykkiessä menee selkänivelet vaihtoon, ja polvinivelet kaupantekijäisenä.
Koneen säätiölle puolitoista miljoonaa on pelkkä kahviraha. Korpin muuttuminen valkoiseksi on epätodennäköistä. Paljon todennäköisempää on puunkorjuussa ns. Metsälain mukaisen lähteen muuttuminen sadevesilätäköksi.
Täällä päin liian karuille maille istutetut kuusentaimikot ovat muuttumassa pääpuulajiltaan siemensyntyisiksi luontaisesti syntyneiksi männiköiksi. Männyt alkavat olla ensiharvennuskokoista, kuuset aitatopan koossa. Pääosa istutuskuusista tullaan raivaamaan hakkuun ennakkoraivauksessa lattiaan. Omalla alueellani en tunne ainoatakaan hirvikoiran omistajaa, joka ei olisi metsänomistaja, metsänkasvattaja. Minä mukaan lukien. Tuli otettua taas pitkästä aikaa koira, emännän painostuksesta. Ja rotu hirvikoira.
Niin, ennen automaattisesti harmiton saattaa joissain harvoissa tapauksissa muuttua harmilliseksi, kun työntekijä ja metsänomistaja joutuukin uuteen tilanteeseen ja joutuu yllättäen huomioimaan lain turvaamat lajit ja luontotyypit.
Eiköhä kyseinen lakitoimisto joudu toimimaan voimassa olevien lakien ja asetusten puitteissa. Ei lain noudattamisessa voi käyttää mielivaltaa. Mielivaltaa voi käyttää niiden asioiden yhteydessä, joita varten ei vielä ole lainsäädäntöä, esim. tuurivoimarakentamisessa.
Uu2:lla metsänomistajien tavoite on pitää suurta kantaa. Mitä etelämpänä ollaan, sitä sidotumpaa hirvimetsälle pääsy on metsänomistukseen.