Käyttäjän Nostokoukku kirjoittamat vastaukset
-
Vielä on matkaa velan suurvallaksi. Euroopan maista Italia ( n.140% bkt:sta ) ja Ranska ( 112% bkt:sta ) ovat vielä piikkipaikalla. USA siinä välissä 125 %.
Motokuski on veden laadun suhteen oikeassa. Saarijärven reitin huononemista selittää ojitusten lisäksi peltojen sijaitseminen reitin varren rinnemailla. Reitillä on järviä joista uimareissun jälkeen on mentävä suihkuun, niin rapainen on iho. Mutta muutaman kilometrin päässä mäen takaa lähtee toinen vesireitti Keurusselkään. Täällä ei ole peltoja ollenkaan, vain valtion ja firmojen laajoja metsäalueita. Ja ne on kaikki aikoinaan ojitettu. Ja vedet ovat yhtä huonossa kunnossa kuin Saarijärven reitillä. Suoraan järviin ja lampiin laskevat purkuojat ja kaikki pienet joet ja purot perattu, että lammissa on saatu vedenpinta laskemaan haittaamasta metsänkasvua.
Sekään ei ole ilmainen, jos loukku on viritetty.
Milloinkahan Suojelupoliisi puuttuu Metsuri Motokuskin ja Ola Pallonivelen kaltaisten Venäjän hybridivaikuttajien kirjoitteluun näissä vesistövaikuttamisen kanavilla? A.J. putkaan myös. Käyttää vielä härskisti hyväksi ulkomaisia tutkimuksia vaikuttamisessaan.
Päijät-Hämeessä ollaan varmaan vielä vanhan tekniikan varassa, jos akkuvarastoja ja varavoimaloita tarvitaan. Tänne pohjoisemmaksi on asennettu jo ilma-vesipumppuja, jotka tuottavat itse oman sähkönsä. Näin olen ymmärtänyt muutamien ne asentamisen jutuista. Laitteen merkkivalo on ainoa joka kuluttaa sähköä. Koko ajan saa olla kuulemma vahtimassa, että lämminvesivaraaja ei ala kiehumaan. Minulla ei ole vielä kiehunut kuin kattila, kun olen sen joskus ladannut ajatuksissani liian täyteen kuivia kl….ja.
Se on niin noloa, kun vaivoin on vasta päästy räpistelemään sieltä metsästä pois, niin on vaikea kääntyä sinne takaisin. Turvallisuuskysymyksenä meillä nähdään mieluummin tuuriropelit ja lämmitettävät hiekkakuopat, kuin metsän energiat. Ei nähdä metsää puilta.
Taitaa olla niin, että valtaosa metsänomistajista saa kiittää omaisuudestaan isoisäänsä ja isäänsä. Ja he eivät laskeneet metsänsä kanssa korkolaskuja.
Riski se on otettava kaikessa toiminnassa. Pieraistessankin.
Aussit ovat kauppamiehiä, kun myyvät Arabian aavikolle hiekkaa. Ehkäpä siellä on routivat maaperät ja tarvitsevat jytympää tavaraa rakentamiseen. Kukapa sitä nyt kotimaista vanhaa lehmää käyttämään, kun ulkomailta saa nuorta vetreää hiehoa halvemmalla. Hormoonihoidettu liha on kuulemma mureampaakin. Ja Puolassa ei ole kukaan nostamassa äläkkää porsaiden palleista. Markettien klapisäkitkin tuodaan ulkomailta, kun suomalaiset eivät saa kuulemma aikaiseksi tarpeeksi suuria eriä. Onkohan kukaan kauppias kysynytkään? Siirsin klapipinoni pellonlaitaan pienen kumpareen taakse, kun ei kehtaa ohikulkijoille näytille enää tehdä. Muutenkin ovat moittineet sähköallergiseksi ja nyt jos vielä näkevät, että teen niitä kotimaisista hukkapuista. Maine siinä menee.
Saksan suojelualueet on jaettu vyöhykkeisiin. 75%, alasta on kaiken toiminnan ulkopuolella. Pienellä osalla voidaan tehdä hoitohakkuita, joiden tavoitteena on palauttaa metsä luonnontilaan. Ilmeisesti kuten meillä lehtojen umpeenkasvun torjumiseksi. Laajoilla kirjanpainajatuhoalueilla on tehty ns. pelastushakkuita. Useissa Saksan osavaltioissa laajat avohakkuut on lailla kielletty.