Käyttäjän Nuakka kirjoittamat vastaukset
-
Ehkä valituksissa on vielä voimaa, ainakin mylly-yhtiö yrittää ostaa mökkiläisiä hiljaiseksi.
Tämänviikkoinen epätieteellinen vertailututkimus taimikoista ja viimesyksyinen kuviinkin jakamani epäonnistunut sekametsä tukevat vahvasti Tolopaisen näkemystä. Taimikko jossa mänty enemmistönä, kuusi vähemmistönä ja reippaasti lehtipuuta oli syöty vähiten. Savolaishirvet näyttää käyttytyvän näin…
Olikohan nyt sitten raivattu liian aikaisin, kuusentaimikko jossa paljon luonnonmäntyä seassa, vanhempi puolisko varhaisperattu 2v sitten, toinen puoli viime syksynä. Hirvenjälkiä ja paskaa , taimien syönti hyvässä alussa. Ensiapuna halvinta Tokmannin partavettä ja wunderbaumeja haisemaan ympäri kuviota. Vertailuna vieressä naapurin raivaamaton männyntaimikko 1-2m paljon lehtipuuta. Vain koivun ja haavan latvoja katkottu.
Melkoinen negatiivinen kierre syntymässä maaseudulle. Tuulimyllyt karkottavat luonnonrauhan etsijät, lämmöntuotannon sähköistyminen lopettaa energiayrittäjyyden, maaseudun työpaikat ja asukkaat vähenevät joten koulut, kaupat ja terveysasemat joutaa sulkea. Tämän jälkeen kukaan ei haluakkaan maalle muuttaa, joten turha pitää teitä ja tietoverkkoja kunnossa. Samalla voi sanoa hyvästit metsuriarmeijalle joka raivaa ne taimikot ettei sitä arvottomaksi muuttunutta energiapuuta syntyisi lisää.
Mökkivuokralaisissa ulkomaalaisten osuus onneksi kasvanut koronan jälkeen koko ajan, nyt jo enemmistönä. Yhteistä kaikille heille on että tärkeimmät syyt tulla tänne on rauha, luonto, yksityisyys. Sekä tuottavat puolet vähemmän roskaa ja sotkua, käyttävät puolet vähemmän polttopuita eivätkä tingi hinnasta kuten suomalaiset. Viimeisin ranskalainen sanoi ettei hän halua lähteä Kuopioon muuta kuin kauppaan. Tähän ei oikein istu siirtolinjat ja tuulimyllyt.
Ihmetellä pitää miten koneyrittäjillä on suorittavan mukaan sokea piste juuri energiapuun kohdalla. Ei mitenkään osata hinnoitella työtä kannattavaksi. Maksuvaraa kyllä kaukolämpöketjusta löytyy kun laskee puun hinnan lämpöarvona vs. öljy/sähkö. Eikä tarvitse huolehtia että lopputuote jää käsiin, kaikki maksavat loppupeleissä lämmöstä sen mitä pyydetään. Toinen ihmetyksen aihe on miten harvennuskset/hakkuut mukamas tehdään koko tila kerrallaan silloin kun urakoijalle sattuu sopimaan tai ei tehdä ollenkaan. Kuitenkin taimikonraivauksia tulisi tehdä 2 kerrasta alkaen aina äärettömään määrään asti, jopa vuosittain. En tiedä missä utopiassa/menneisyydessä keski-suomessa eletään, täällä ei ainakaan ole aikaa eikä tekijöitä rajattomasti käytettävissä, eikä halpaa/ilmaista raivaustyötä ole enää olemassakaan. Rehevillä mailla kun toimitaan, joskus vaan on parempi tehdä sovinnolla myyntipuuta ja ottaa rahaa vastaan eikä kaataa sitä maahan. Ja jos se urakoitsijan osa huolettaa enemmän kuin oma talous, katsoo finderistä taloustietoja, myy vaan kannattaville firmoille.
Eihän näille tuhoille voi enää kuin nauraa. Kävin kelkkailemassa metsätiellä, vanhalla sorakuopalla oli vielä syksyllä hieno männyntaimikko. Nyt oli jokaikinen käyty syömässä. Mitähän pitäisi tehdä toisin, raivattavaakaan ei ollut eikä minkäänlaisia taimikoita lähimaillakaan. Pitänee tyytyä näihin kuuselle liian karuihin kohtiin muodostuviin ruoho/kanervakenttiin.
Huippusuhdanne varmaan alkaa olla ohi, jos ei kansainvälinen tilanne huonone ja huoltovarmuuskysymys nousee ajankohtaiseksi. Sähkökattilat eivät tule poistamaan kokonaan puuenergian tarvetta, siirtokapasiteetin rajat tulevat ensin vastaan. Esim Kuopion Energia investoi sähkökattilaan, joka voi säästää poltettavaa energiaa 15%, mutta haukkaa Kuopion Sähköverkon siirtokapasiteetista puolet. Sitten puun poltto loppuu, kun ydinvoima tuottaa kaukolämmön suurimpiin kaupunkeihin, datakeskukset yms tarpeelliset laitokset vähän pienempiin ja lopuista pikkukunnista saatu viimeisetkin valot sammumaan.
Remu on päässyt kotilomalle, onnea. Kerro sisaruksille terveisiä ja voimia perheen wannabe kaupunkilaisen kanssa.
Jotenkin tuli Kummelin Lada-kerhon kokoontuminen mieleen😂