Käyttäjän Nuakka kirjoittamat vastaukset
-
Kaikki edellämainittu on epäilemättä totta. Tuon kehityksen päätepiste alkaa olla käsillä, mikä on nyt todettu tutkimuksin ja jopa puunostajan suulla. Ei maar, lähdenpäs nyt kokeilemaan uusia kaivinkoneita, niitä kun löytyy 0,5t- 500t väliltä, joka työhön sopiva. Mistä tulikin mieleen, miksi ei voisi olla vuokrattavia metsäkoneitakin, esim juuri pienempiä harvennuskoneita lyhempään tarpeeseen, vaikkapa konevalmistajan tytäryhtiönä. Tai harvennuksiin erikoistunut aliurakoija ilman yhtiösidonnaisuutta, joka kiertäisi isommilla alueurakoijilla ketjutettuja ensiharvennuksia tehden.
40 v ensiharvennuksia tappiolla! Ei ihme jos alkaa jälki olla heikkoa. Palveluhenkisyydestä voin kertoa sen verran, ettei useinkaan tarvitse tinkiä veloitushinnastaan, kun jälki on hyvää ja asiakasta kuunnellaan herkällä korvalla.
Tuo aiemmin mainittu Mg:n johtajan kommentti antaa toivoa suunnan muuttumisesta, tiedostetaan ongelma urissa ja epätasaisessa harvennusjäljessä. Sieltä se muutos lähtee. Tähän astihan mantra on ollut koneen leveydelle ja painolle ensiharvennuksella ” no kun seuraavalla palstalla on pehmeää , ja onhan tämä tehokas.”
Oletetaanpas nyt että ne taimikonhoidot tehdään ja on tehty, ja maanomistajalla ja puun ostajalla on kyky erottaa mikä tehdään motolla ja mikä raivaussahalla. Sen jälkeen kysyntä ja tarjonta hoitavat tilanteen. Ostajaa kiinnostaa harvennuspuu, myyjä myy sille joka tekee mieluisan jäljen järkevään hintaan. Yhtiöllä urakoi sellainen yritys, joka osaa pyytää hinnan jolla pärjää, vaikka kalusto olisikin sen 10t kevyempi. Pienimpien tilojen osalta on tietysti haastavaa koota riittävä pari hehtaaria esim.ensiharvennusta jos kuviokoko on kovin pieni, silloin kysytään ostajan(tai Mhy:n) aktiivisuutta kartoittaa kyläkunnittain potentiaaliset harvennuskohteet. Yhteishankkeet kuten boorin lentolevityksessä, parempi hinta jos harvennusta 10/20ha lähekkäin jne. Jos minulle tarjottaisiin harvennusta hieman kevyemmällä kalustolla, hyvien referenssien kera versus ”me hakataan koko tila kerralla kun me voidaan se tehdä yhdellä siirrolla” , saisi hinta olla muutaman euron huonompikin ja päätös olisi selvä. Myös hankintakaupan lievä kunnianpalautus, jota on ollut havaittavissa ainakin Mg:llä, avaa tilaa palveluhenkiselle harvennuskalustolle. Ja jos joku ei vielä ole huomannut,metsänomistajakunnassa ja puukaupassa on tapahtumassa muutos, jossa osa metsistä jää joka tapauksessa hakkuiden ulkopuolelle, vapaaehtoisesti tai pakolla. Ls-alueita alkaa ilmestyä kartalle monella tilalla.
Se ääni kellossa on muuttunut, että tiedostetaan leveiden urien ongelma, eikä sitkeästi väitetä etteivät koneet painossaan ja sen haittojen eliminoimiseksi kasvaneessa leveydessään ole tulleet liian isoiksi harvennuksille. Ja kun kääntyvyys ja sivuttaispito on Suorittavan todistuksen mukaan menetetty painumien estämisen kannalta välttämättömien leveiden telojen myötä, ei keinoja ole kuin yksi, painon pienentäminen. Asiakas eli metsänomistaja päättää, kun tarpeeksi moni vaatii koneet savotan mukaan, alkaa suunta muuttua. Saattapa piankin tulla urakkaneuvotteluissa esille se vähän pienempi ketju harvennuksille… Tilanne on muuttumassa sikälikin, että kuitupuun tarjonta pienenee tuonnin vähenemisen ja suojelun lisääntymisen takia. Herkällä korvalla pitää ostajan alkaa kuunnella mo:n toiveita jos harvennuskaupat aikoo saada.
Em. Mg:n tuotantojohtaja kertoi myös, että harvennuksen tasaisuudessa oli korjattavaa, samoin urien leveydet olivat hieman liian suuria, tähän syynä kantavien telojen käyttövaatimus. Asian korjaamisen keinoja pohditaan, eli ongelma on tiedostettu. Saattavat urakoijat päästä ostamaan kevyempää ajokalustoa harvennuksille. Myös harvennusjäljen tarkastuksia on lisätty yhdestä kahteen/työvuoro. Yllättävän äkkiä muuttui ääni kellossa!
Aika hyvin ehtivät viljat tuleentua c-alueellakin. Tämän päivän Savon Sanomissa Luken proffa puolusti nurmiviljelyä mm. kaksinkertaisella kuiva-aineen tuotolla viljoihin nähden. Nurmesta on myös kehitteillä uusia tuotteita. Myös hiilensidonta ja eroosion esto on omaa luokkaansa nurmella. Joskus olenkin ihmetellyt miten kerran 80v tehtävä metsän laikutus pilaa kaikki järvet Inarin ja Itämeren välillä, mutta kasvisruoan viljelyyn olennaisesti liittyvä jokavuotinen muokkaus ei. Monivuotista härkäpapua ja kauraa odotellessa.
”Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden tuonnin arvo oli Luonnonvarakeskuksen tilaston mukaan vuonna 2021 kaikkiaan 5,5 miljardia euroa. Tuonnin arvo on kasvanut viime vuoden aikana yli 4 prosentilla. Viennin arvo puolestaan oli noin 1,8 miljardia euroa, mikä oli 3 prosenttia enemmän kuin vuonna 2020” Eli tältäkin osin elämme velaksi. En vaan mitenkään ymmärrä miksi tätä kehitystä vielä pitää edistää. Samalla logiikalla kaikki suomalaiset palkansaajat kannattaisi korvata halvemmilla ulkomaalaisilla, ja kallis kotimainen puu tuontipuulla maksoi mitä maksoi. Mutta se on kai sitä nykyaikaa…