Käyttäjän Nuakka kirjoittamat vastaukset
-
300-500 l polttoainetta teko, ajo, haketus kun korvataan 10000 litraa lämmitysöljyä hakkeella. Oma, epävirallinen kokemus 30v ajalta.
Minkähän verran näissä huonoissa kohteissa on ollut ei niin-aktiivisia metsänomistajia joille on vielä osunut yltiö optimistinen ostaja? Tarkoitan tilannetta ettei maastotarkastettua metsäsuunnitelmaa ole ollut, ja metsään.fi ehdotuksissa ja puumäärissä on oletettu että normaalit taimikonhoidot on tehty. Itse olen huomannut tarjouksissa valtavia eroja puukertymästä, yleensä oma sopimuskumppani on ollut lähimpänä todellisuutta. Ja metsänomistajien pitäisi tietää että harvennuksen voi pyytää lievempänä. Viimeisimmässä 2.harvennuksessa käytin tätä klausuulia kun piti pelastaa vähän pieleen menneestä enskasta epätasaisesti harvennetut kuviot. Myös kahden vakio ostajan välillä on melkein aina samanlaatuinen ero, toinen arvioi kertymän alakanttiin, toinen hieman yli.
Taitaa nuo korkeat pylväät tulla niin kalliiksi perustuksineen ettei täällä korpisuomessa kannata. Varsinkin kun maapohjan saa vielä 70-luvun hinnoin edullisesti käyttöön. Maakaapelina ei näitä kantaverkkoja kuulemma voi tehdä edes lyhyitä pätkiä, tosin merikaapelina sitten voi. Näissä kantaverkoissa ja tuulivoimaloissa on sekin erityispiirre, ettei näihin tarvita ympäristölupaa. Ei tietenkään, muutenhan niistä valitettaisiin jopa tuloksellisesti.
Varmaan siksi, että energiapuun korjuu olisi liian iso riski pylväsrakenteille ja haruksille. Koneilla ei saa mennä pylvään lähelle, mm.koneen tankkaus on kielletty pylvään lähistöllä. Eli viron pojat raivaavat muutaman vuoden välein kaiken pois.
Paljonkohan korkeampi linjan pitäisi olla jotta johtokäytävä kapenisi? Meille nykyisen 110kv linjan n.50m leveä käytävä levenee uuden 110+400kv linjan myötä n.40m, vaikka uusi linja on n.10m korkeampi. Hauska asia selvisi äskettäin, uudet suuret tuulipuistot vaativat kytkennän juurikin tähän 400kv linjaan. 15km päähän on suunnitteilla suurehko tuulipuisto , huonolla tuurilla saan vielä kolmannen linjan ilokseni.
Onkos kenelläkään ryhmäläisellä käytännön kokemusta auton optimoinnista, lastutuksesta? Tehoa tulee ilmeisesti reippaasti, mutta toteutuuko luvattu jopa 7-15% kulutuksen lasku?
Kuten olemme saaneet kuulla, metsäkoneissa on renkaat vain siksi että ne saadaan ajettua ulos tehtaasta telojen asennusta varten. Telojen kanssa kone levenee, lakkaa kääntymästä ja alkaa luisua sivuttain. Ja sitten ei enää sovitakaan siihen 4-5 m uraan, ei ainakaan pimeässä eikä ainakaan jos ei ole ennakkoraivattu ja tehty taimikonhoitoa ajoissa. En tiedä miten uraleveyden kirjaaminen kauppakirjaan vaikuttaisi, viimeiset kymmenen vuotta olen hoitanut ensiharvennukset kalustolla joka ei tarvitse yli 4m uraa.
Jaa’a, eilen juttelin tyttären kanssa joka opettajana lukiossa. Kertoi oppilaasta joka ei osannut kuukausia.
Hakkuusta saa tosiaankin enemmän mieleisensä kun sopii kaupanteossa että lopulliset ohjeistukset tehdään työn alkaessa. Viimeisimmässä kaupassa näin tehtiin, motokuski soitti ENNEN palstalle tuloa, selostin tavoitteet, piirsin kartan jonka lähetin whatsupilla kuskille leimikosta jolla oli neljää eri hakkuutapaa. Vielä pari kertaa paikan päällä keskustelemassa niin lopputulos oli 9+.
MG:n tilaisuudessa sivusivat tätä järeysasiaa, jos en ihan väärin muista niin heidän vastaanotetun puun keskikoko olisi kasvanut viimeisen 10v aikana 19%? Tuleeko se sitten päätehakkuiden osuuden kasvusta vai mistä, en tiedä.