Käyttäjän Nuakka kirjoittamat vastaukset

Yksi harvoista asioista tällä hetkellä joka antaa toivoa metsätalouden tulevaisuudelle ovat nämä MG:n suuret investoinnit Suomeen.

Meillä oli myös MG:n kanssa puhetta noista kaistoista, ojan ja puron erottaminen toisistaan joskus vaikeaa, ja tuolta 10m kaistalta sai joskus korjata ”ainespuuta”. Rannalta sai harventaa, mutta oksia ei rantavyöhykkeelle saisi jättää. Voi v että menee kohta hankalaksi! Ja jotta verenpaineet varmasti pysyvät tapissa, museovirasto on kiristänyt ohjeitaan löytämistään kivikasoista, nyt ei saa ajaa talvellakaan oletetusta jäännöksestä puominmittaa lähempää. Ihankuin kaskiviljelyn kivikasoja ei olisi itä-Suomi pullollaan.

Eipä ole huolta miten pystykarsinnan hyödyt realisoituvat, ainoa karsittu kuvio, rauduskoivikko, menee voimalinjan alle keskenkasvuisena… Jos otsikon aiheeseen vielä palataan, hiihdeltiin eilen pieni lenkki metsiä pitkin. Ulkoilureitin vierellä oli ”virman” metsässä tehty enskaa oikein mallisuorituksena . Ei näköjään onnistu suurilla toimijoillakaan aina nappiin. Kapeimman portin kohdalta mittasin uran, 7m. Muualla sitten jopa 10m. Risteys tähän uraan tehty 45 asteen kulmassa ja levitetty niin että joka suunnasta pystyy kääntymään millä vaan koneella vaikka silmät kiinni. Syntynyt pienaukko n.15-20 metriä, keskellä yksi koivu liikenteenjakajana. Urien väli olikin sitten melkein koskematta, mutta runkoluku silti varmaan ihan oikea urat huomioiden. Yritin laittaa kuvia tuonne kuvien puolelle, mutta ei taida toimia vieläkään.

Liekö muisti jo mennyt kun en kenenkään muista suositelleen taimikonhoidon laiminlyömistä energiapuun tuottamiseksi. Jees, energiapuuta työkseen korjaavilla on useimmiten pykälää pienempi kone ja koura(ei tarvitse niitä aukkoja tehdä), ja ennenkaikkea asenne sellainen, että työnjäljen pitää olla ykkösluokkaa että homma jatkuu.

Eihän liian harvaksi hakattuun metsään ole lopulta kuin yksi syyllinen, se joka kaataa ne puut. Samoin liian leveisiin uriin syyllinen on se joka ne tekee, olipa motiivina sitten leveä kone, lipsuvat telat tai ahneus tehdä kuutioita nopeasti. Kuten rikossarjoissakin, se joka vetää liipasimesta saa pisimmän tuomion. Muut tuomitaan avunannosta tai yllyttämisestä. Eli osasyyllisiä ovat ostajat, mhy, ja metsänomistajat. Kuten koko ihmiskunta, myös metsäala ja metsänomistajat tuntuvat tyhmentyvän koko ajan. Metsänomistamisessakin pitäisi olla jokin koulutusvaatimus kuten maatilayrittämisessä. Esim. kemeraa ei saisi kuin koulun käytyään. Nythän ei tarvitse edes tietää tilansa rajoja eikä kuvioiden kehitysluokkaa kun voi esittää päteviä kommentteja metsäasioissa.