Käyttäjän Nuakka kirjoittamat vastaukset
-
Ei kai kukaan tosissaan usko bisnesideaan, jossa puuta ostetaan hyvällä hinnalla, myydään halvalla ja vielä maksetaan välistä toimihenkilöiden palkat.
Saattaa olla jäsenmaksut tiukassa…
Onhan tämä noloa jos aihe on oikeasti jonkun pyynnöstä poistettu, muissa ketjuissa saa sitten sanoa toisista mitä vaan asiatonta ja loukkaavaa. Muuten tämä asia on kyllä linjassa omien mhy kokemusten kanssa, korjuupalvelu teki linjojen reunametsän raivausta. Tarjottu yhteismyyntihinta oli keskim. vajaan kympin alle käyvän tason. Onneksi puut sai myös myydä itse jos ”kuvitteli” saavansa paremman hinnan.
Ja tuossa Lounametsän facesivu lisä-ärsytteeksi.
Käyttäisivätköhän kuvissa Trestiman ohjelmaa? Viimeksi avohakkuukuvion arvio sillä osui todella lähelle toteutunutta.
Nyt taitaa mennä fysikan laitkin uusiksi. Talot kuluttavat kyllä energiaa saman määrän verkoston lämpötilasta riippumatta, kylmempää kaukolämpövettä vain tarvitaan paljon enemmän, eli verkoston läpimitta ja kiinteistöjen lämmönvaihtimet eivät välttämättä riitä. Sama ilmiö jos leivinuuniin kannat klapeja yksitellen, uuni kyllä lämpenee mutta puunkantajan pitää juosta.
Hyväksi havaittu ketju uudistukseen: Muokkaus naapuriurakoitsijalta, samalla pienet tien sipistelyt yms kuntoon. Taimet MG:ltä bonuksilla. Istutus lapsi/vävy työvoimalla, samalla sitoutusta metsätalouteen.
Maalämpöä, viemärivesien lämpöä, konesalien hukkalämpöä, meriveden lämpöä. Kaikki nämä valjastetaan kaukolämpöön pumppujen avulla. Eli kivihiilen ja turpeen lämpöenergia haalitaan sähköpumpuilla jostakin.
Onko kukaan nähnyt laskelmia paljonko suomen sähkönkulutus kasvaa kun kaukolämpöä aletaan tehdä lämpöpumpuilla? Isoissakin pumpuissa hyötysuhde vissiin sama n.1:3. Lisäksi ainakin osa kaukolämpöverkoista ja kiinteistöistä soveltuu huonosti lämpöpumpun tuottamalle viileämmälle kiertovedelle. Eli investointeja tiedossa infraan.
Arvo Kettusen opetusrasti no.10, 1.2 ha:”Tähän tehtiin olosuhteiden pakosta avohakkaus 1982 ja istutus 1983, kun puutavarayhtiöt eivät olisi tehneet yläharvennusta. Itse en olisi sitä kerinnyt hakata navetan rakentamisen vuoksi. Yläharvennus olisi johtanut todennäköisesti metsän rauhoittamiseen.Tätä metsää harvennettiin 1970 alussa alaharvennuksena. Siihen oli kasvanut 290 m³ puusto ennen aukon tekoa.Tämä metsä on pystykarsittu ja harvensin sen talvella 2012-13, josta sain talven polttopuut ja kuvan (alla) osoittaman kuitupinon 19,4 m³ ja rahaa 640,20 € hankintakauppana. Tämä siis ensimmäisen 30 vuoden tuotto metsänomistajalle.” Kuka vei avohakkuutilin?