Käyttäjän Numppi kirjoittamat vastaukset
-
Näin juuri. Jos metsästäjiä ei riitä, niin valtion tai kuntien otettava tilanne haltuun. Näin alkaa olemaan myös monessa muussa vapaaehtoisuuteen perustuvassa järjestelmässä. Esim parhaillaan osassa Suomea ei enää riitä sopimuspalokuntalaisia ja näitä joudutaan korvaamaan lisäämällä ammattihenkilöstön määrää. Osassa toimivat yhteistyössä. Varmasti niitä hirviä kaatuu jatkossakin, jollei harrastuspohjalta niin siihen erikseen palkattujen toimesta.
Sillä nyt ei ole mitään väliä asutko kaupungissa missä on yliopistosairaala vai maaseudulla. Tai on siinä tapauksessa jos kyseessä on äkillinen sairauskohtaus, jossa nopea hoitoon pääsy ja nopea ensihoidon saapuminen on tärkeää. Ei niitä turkulaisia hoideta ensisijaisesti verrattuna vaikka Uudenkaupungin asukkaisiin. Vaivat hoidetaan kiirellisyysjärjestyksessä, ei asuinpaikan mukaan.
Paljon jonossa on kaihi, tekolnivel ym leikkauksia. Näihin ei ihminen kuole, vaikka ikävää onkin jos kohtuuttoman kauan joutuu leikkausta odottamaan.
Tiedän paljon metsänomistajia, ketkä vaativat raivauksen tehtävän talvella, kun juurikäävästä ei ole riskiä. Ja nämä lisääntyvät jatkuvasti, kun tietoisuus lisääntyy.
En sanoisi mahdoton. Karujen maiden, missä puulajia ei pysty vaihtamaan mahdollisen saastumisen vuoksi pitäisi ottaa erityiseen suojeluun. Varsinkin sellaiset missä ei vielä ole havaittavissa männynjuurikääpää. Näissä kun raivaussahatyöt ja hakkuut tehtäisiin talvella, saataisiin jo varsin mallikkaasti minimoitua saastumisen riski.
Jääkö tuolla tyylillä onkivapa metsä, jossa latvukset ovat jo päässeet supistumaan? Ja entäs lumituhot?
Kyseinen väite on kyllä kaikinpuolin ihmeellinen. Peurojen ja hirvien ihmisarkuus ei ainakaan ole vähentynyt metsästyksen johdosta. Vähentyy vain vuosi vuodelta.
Seppänen kommenttio-osiossa mainitsi miksi tykkää näitä pieniä runkoja tehdä: ” no nehän puut ovat juuri parhaita nostamaan hakkuutaksaa”.
Konemies hyötyy, mo häviää.Ajattelen sen niin , että se hakkuuyrittäjä hoitaa omaisuuttani. Jos yrittäjä ajelee turhaan leimikolle tai kuviota ei ole raivattu, niin se heijastuu korjuujälkeen. Se ei itseäni lohduta ollenkaan jos hakkuu tehdään loppuun väkisin ja jälki on sen mukaista. Se heijastuu saataviin tuloihin myöhemmistä hakkuista. Tyytyväinen ja motivoitunut urakoitsija on metsänomistajalle kallisarvoinen.
Aika hidasta on eteneminen ilman vastarintaa. Lähes yhtä hidasta kuin trollin järjenjuoksu.
Ei ole mitään järkeä jättää näitä nippanappa runkoja koneella korjattaviksi. Niiden korjuu ja kuljetuskustannus tulevat äkkiä kalliimaksi mitä puusta saa hintaa.